Jokainen kallioon louhittu tila on uniikki – Tunnetko nämä 6 maanalaista kohdetta?

1. Itäkeskuksen uimahalli, Helsinki

Kokonaan kallioon louhittu Itäkeskuksen uimahalli on malliesimerkki siitä, miten monenlaisia tiloja maan alle on Suomessa rakennettu. Siitä tuli pian valmistumisensa 1993 jälkeen Helsingin suosituin liikuntatila, jota käyttää vuosittain lähes puoli miljoonaa uimaria. Yhdellä kertaa uimahalliin mahtuu noin 1 000 ihmistä. Mahdollisen poikkeustilan aikana kalliotila toimii väestönsuojana 3 800 helsinkiläiselle.

Suomalaiset ovat rakentaneet maan alle muitakin liikunta- ja urheilutiloja. Tiettävästi koko maailman ainoa maanalainen sisäkartingrata on Helsingin Myllypurossa.

2. P-Hämppi, Tampere

P-Hämpissä on tilaa lähes 1 000 autolle, ja sen uumenista pääsee seitsemällä hissillä suoraan Tampereen keskustan palveluiden ääreen. Kaupungin ensimmäinen suuri maanalainen pysäköintilaitos on suunniteltu käyttäjää ajatellen.

P-Hämpin opastuspalvelu auttaa esimerkiksi silloin, jos olet unohtanut, mihin pysäköit autosi. Se kertoo automaattisesti autosi sijainnin ja opastaa sinut auton luokse lyhintä reittiä. Ylimääräisen mutkan kulkeminen hallissa ei tosin olisi hullumpaa – tilan huikea valaistus nimittäin tekee P-Hämpistä viihtyisän.

Vuonna 2012 käyttöönotettu halli keräsi palkintoja muun muassa parhaasta sisävalaistuksesta ja opastuksesta sekä palkittiin Euroopan parhaana uutena pysäköintilaitoksena (European Parking Award 2013). Lue lisää: P-Hämppi

Valtavan maanalaisen parkkihallin rakentaminen keskelle kaupunkia vaati ympärilleen osaavan suunnitteluryhmän. Nyt P-Hämppi helpottaa kaupunkilaisten asiointia keskustassa.

3. Tampereen rantatunneli

Teollisuuskaupunki Tampereen keskustaa hallitsevat kauniit Tampellan teollisuusrakennukset on vapautettu ihmisten käyttöön maanalaisen tietunnelin avulla. Näsijärven rantaviivan tuntumassa kulkeva vilkasliikenteinen valtatie siirrettiin maan alle rantatunneliin, ja kaunis ranta-alue voidaan nyt täyttää puistoilla ja asuinrakennuksilla.

Suomen pisin tietunneli (2,3 kilometriä) toteutettiin kaksoistunnelina, eli kallioon on louhittu oma tunneli kumpaankin suuntaan johtavalle liikenteelle. Nämä on yhdistetty toisiinsa yhdystunneleilla noin 150 metrin välein.

Tunnelin toisessa päässä on osuus betonitunnelia, muutoin väylä on louhittu kallioon. Suurin osa poistoilmasta johdetaan pois rantatunnelista sen tunnusmerkkien, 30 metriä korkeiden piippujen kautta.

Alueen liikenteestä on saatu sujuvampaa, ja ympäristöhaitat ovat pienentyneet. Rakentamishankkeenakin allianssimallilla toteutettu rantatunneli on esimerkillinen: IPMA palkitsi sen maailman parhaana megaluokan projektina vuonna 2018. Lue lisää: Tampereen rantatunneli

Tampereen Rantatunneli on hieno esimerkki vaativasta maanalaisesta rakennushankkeesta. Palkittu tunneli on Suomen pisin maantietunneli.

4. Helsingin keskustan huoltotunneli

Ruuhkaista, hidasta, vaarallista. Helsingin keskustan liikenteessä huolto- ja kuljetusajoneuvot, jalankulkijat ja henkilöautot kamppailevat tilasta ja kulkureiteistä. Tästä aiheutuu paitsi vaaratilanteita myös turhia pakokaasupäästöjä.

Helsingin kaupunki päätti ratkaista liikennepulman ja rakentaa keskustan alueelle maanalaisen tunnelin. Keskustan huoltotunnelissa tavara- ja pysäköintiliikenne, kiinteistöjen jätehuolto ja henkilöautojen pysäköinti ovat turvallisesti maan alla.

Ensimmäinen vaihe keskustan huoltotunnelista rakennettiin jo 1980-luvulla, jolloin tunneli tunnettiin Kluuvin huoltotunnelina. Toinen vaihe toteutettiin vuosina 2005–2010. Ajotunneli on muutoin kaksisuuntainen, paitsi niin sanotun Kluuvin ruhjeen kohdalla, jossa tunneli muuttuu kahdeksi kapeammaksi yksisuuntaiseksi tunneliksi. Kohdan läpäisy vaati mittavaa kallion vahvistamista sekä ennen että jälkeen louhinnan.

Tällä hetkellä tunnelissa on vielä varaa selvästi suuremmallekin huoltoliikennemäärälle. Kaksi kilometriä pitkän tunnelin toinen sisäänajo on Kampissa, toinen Kluuvissa. Läpiajo on kielletty!

5. Länsimetro

Maailman pohjoisin metroverkosto on Helsingissä. Sen ensimmäinen osuus otettiin käyttöön elokuussa 1982. Vuonna 2006 metroverkostoa päätettiin laajentaa länteen, Espoon puolelle. Syntyi Länsimetro.

Länsimetro on rakennettu pääosin noin 20–40 metrin syvyydelle maanpinnasta. Tunnelit alittavat meren kahdesti, Lauttasaaren molemmin puolin.

Koivusaaren metroasema on Suomen ensimmäinen meren alle louhittu metroasema. Kaikkien asemien kaikki sisäänkäynnit toteutettiin esteettöminä. Toteutuksessa on huomioitu sekä liikuntaesteiset, näkövammaiset että kuulovammaiset.

Poikkeustapauksessa matkustajat voivat poistua viereiseen tunneliin yhdyskäytävän kautta. Yhdyskäytäviä on noin 150 – 170 metrin välein. Lisäksi uloskäyntikuiluja maanpinnalle on noin 600 metrin välein. Lue lisää: Länsimetro

Helsingin Ruoholahdesta Espoon Matinkylään ulottuva Länsimetro oli valtava hanke, jonka onnistumisen ratkaisi oikea asnne.

6. Temppeliaukion kirkko

Kirkko maan alla? Kyllä, Helsingissä on rakennettu kaunis kirkko osittain maan alle. Temppeliaukion kirkko on Helsingin tunnetuimpien nähtävyyksien joukossa, ja se on kävijämäärältään Suomen suosituin arkkitehtuurinähtävyys. Arkkitehtiveljesten Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelman kirkon rakennustyöt aloitettiin helmikuussa 1968, ja kirkko otettiin käyttöön syyskuussa 1969.

Temppeliaukion kirkko on myös haluttu konserttisali, sillä tilan akustiikka on erinomainen. Akustiikka oli myös yksi syistä, joiden ansiosta tämä kotimaisen arkkitehtuurin helmi suojeltiin vuonna 2014.

Kirkko on louhittu suoraan kallioon, eikä sinne päästäkseen tarvitse astua yhdellekään portaalle – kirkkoon kuljetaan suoraan katutasosta.

Kalliorakentamisen osaaminen vie vaikka meren ali Tallinnaan

Suomessa on osattu ottaa hyöty irti peruskalliosta, joka antaa oivalliset puitteet maanalaiselle rakentamiselle. Pelkästään Helsingissä on lähes 400 maanalaista tilaa. Syvimmillään tilat ulottuvat 100 metriä maan alle, mutta niitä on rakennettu kerroksittain eri syvyyksiin. Lue lisää: Kalliorakentamisen osaamisellemme on kysyntää myös maailmalla

Parhaillaan on suunnitteilla tai käynnissä useita uusia maanalaisen rakentamisen hankkeita. Vuosikymmeniä haaveissa ollut junatunneli pääkaupukiseudulta Tallinnaan on vaiheessa, jossa arvioidaan ympäristövaikutuksia.

Helsingissä on suunniteltu kävelykeskustan laajentamista ja siihen liittyen laajan maanalaisen kokoajakadun eli keskustatunnelin rakentamista.  Helsingin päärautatieaseman ruuhkaisuutta helpottamaan suunniteltu kahdeksan kilometriä pitkä Pisararata odottaa toteutuspäätöstä.

Tampereella puolestaan on tehty päätös P-Hämpin laajennuksesta, joka on osa suurempaa asemakeskussuunnitelmaa. Työ liikenteen viemiseksi maan alle ja maanpäällisten alueiden säilyttämiseksi ihmisille ja ulkona viihtymisille jatkuu.

A-Insinöörit valmistelee yhdessä Pöyryn kanssa Suomen ja Tallinnan välisen rautatietunnelin yleissuunnittelun käynnistämistä Finest Bay Area Development -hankeyhtiön kumppanina.