Maanalainen Helsinki – maanalainen rakentaminen on Suomessa mahdollisuus
Suomessa graniittinen kallio on vakaa ja lähellä maan pintaa. Siksi meillä on myös harvinainen mahdollisuus rakentaa maan alle tiloja ja hyödyntää kalliota monipuolisesti rakennusmateriaalina.
– Suomessa on aina olemassa vaihtoehto rakentaa maan alle, sanoo Ilona Häkkinen, joka luotsaa A-Insinöörien geo- ja kalliotekniikan yksikköä.
Hänen erikoisosaamistaan ovat tekniset ratkaisut, joilla maanpäällisten rakennusten ja siltojen rakenteet ovat vuorovaikutuksessa maaperän kanssa.
Paljon tapahtuu myös kalliopinnan alla. Vaikka maan alle rakennettuja tiloja käytetään lukuisiin tarkoituksiin, jokainen niistä on Häkkisen mukaan uniikki.
– Vaikka suunnittelisit työpöydällä kaksi täsmälleen samalta näyttävää luolaa, ne ovat aivan erilaiset siinä vaiheessa, kun suunnitelmia lähdetään toteuttamaan maan alle. Luonnolliset olosuhteet rakennuspaikalla vaikuttavat aina lopulliseen toteutukseen. Tämä tekee työstä äärimmäisen kiehtovaa, Häkkinen kuvaa.
Maanalainen ja korkea rakentaminen palvelevat ja täydentävät toisiaan. Kun rakennetaan ylöspäin, tarvitsemme myös asioita, jotka menevät alaspäin, Timo Saanio sanoo.
Pelti, betoni ja metalli maan alle, ihmiset aurinkoon
Ilona Häkkisen ja A-Insinöörien hankekehitysjohtaja Timo Saanion suunnitteluvisiossa ihmiset, kasvit ja eläimet saavat olla kaupungissa auringonvalossa. Pellin, metallin ja betonin he veisivät maan alle.
– Kun kaupunkirakentaminen tiivistyy ja uusia alueita suunnitellaan, olisi hyvä muistaa myös maanalainen arki. Jos rakennamme korkeaa rakennuskantaa, esimerkiksi veden ja energian tarpeet voi täyttää maan alla. Myös autot ja parkkipaikat voi viedä maan alle, jolloin maan pinnalle jää tilaa puistoille ja ulkoilulle, Saanio sanoo.
Viimeisten 60 vuoden aikana kokemusta kalliosta on kertynyt valtavasti. A-Insinöörit ovat suunnitelleet ja toteuttaneet monipuolisesti maanalaisia kohteita, muun muassa Helsingin keskustan huoltotunnelin, Helsingin metron suunnitteluohjeen ja Itä- ja Länsimetron sekä Tampereen Rantatunnelin.
Tulevaisuudessa meren ali saattaa päästä myös Tallinnaan 20 minuutissa.
Timo Saanion mukaan graniitinkovasta maanalaisen rakentamisen osaamisesta voi kiittää "jumalaa ja Neuvostoliittoa".
– Graniitinkova kivi on helppo materiaali. Kylmän sodan uhka loi tarpeen rakentaa erilaisia ratkaisuja ja suojautumistiloja maan alle 1900-luvun jälkipuoliskolla. Tätä kautta on syntynyt tilanne, että Helsingissäkin on todella paljon maanalaisia tiloja eri käyttötarkoituksiin: uimahallista kirkkoon ja jääkiekosta pysäköintiin.
Maanalaisen rakentamisen oppeja Suomesta maailman metropoleihin
Helsingin maa- ja kallioperäyksikön päällikkö Ilkka Vähäaho on suomalaisen maanalaisen rakentamisen sanansaattaja, ja vastaa Helsingin kaupungin maaalaisen rakentamisen suunnittelusta. Viimeisten kymmenen vuoden aikana hän on vieraillut muun muassa Hong Kongissa, Singaporessa ja Nanjingissa esittelemässä alan osaamista.
Hänen mukaansa on useita syitä sille, miksi suomalainen ammattitaito on kivenkovaa. Asiantuntijoita on pienessä maassa verrattain vähän, joten tieto kulkee sujuvasti. Vähäaho kiittelee myös suomalaisia sopimuskäytäntöjä.
– Sopimusjärjestelmämme perustuu luottamukselle. Viranomaiset, urakoitsijat ja suunnittelijat pystyvät luottamaan siihen, että kaikki tehdään oikealla tavalla.
Erityisesti tiheästi asutetuissa kaupungeissa valtavat valtatiet ja jalankulkuväylät voisi yhdistää ilman ruuhkia maan alla. Hong Kongissa ja Singaporessa toteutus on kuitenkin jäänyt suunnitelmien tasolle.
– He ovat hakeneet meiltä oppia ja kääntäneet suomenkielisiä tekstejä. Sieltä kuitenkin puuttuu taho, joka ottaisi vastuun projektista samaan tapaan kuin meidän kaupunkiorganisaatiomme. Vahva organisaatio onkin yksi vahvuuksistamme, Vähäaho kiittelee suomalaista järjestelmää.
Mitä kallimpi tontti, sen kannattavampaa on rakentaa maan alle
Maanalaisten tilojen rakentaminen on usein kustannuksiltaan kalliimpaa kuin maan päälle rakentaminen. Timo Saanion mielestä päätöksenteon pitäisi perustua muihin arvoihin kuin vain rakennussuoritukseen.
– Mitä kalliimpaa on tonttimaa, sitä kannattavampaa on maan alle rakentaminen. Maanalaisen potentiaalin hyödyntämällä samalle tontille voi sijoittaa monia toimintoja, kuten teatterin, pysäköintilaitoksen ja uimahallin, Ilkka Vähäaho sanoo.
Vastaavasti teollisuudessa maan alta voi löytää lisää varasto- tai tuotantotilaa silloin kun maanpäällisellä tontilla on neliöt jo käytetty.
– Rakentaminen voi joissakin tilanteissa olla myös halvempaa vaaditusta infrasta riippuen ja alkuinvestointi maksaa itsensä takaisin elinkaarikustannuksissa, Saanio muistuttaa. Esimerkiksi kylmä- tai lämminvarastotilan sijoittaminen maan alle saattaa tuoda huomattavia säästöjä käyttökuluissa.
Huonoin investointi on sellainen, joka on jo tehty, mutta jää käyttämättä. Suomessa on lukuisia vähällä käytöllä olevia jo rakennettuja maanalaisia tiloja. Lue lisää: Näin autamme kehittämään maanalaisia tiloja
– Jos sellaisen sattuu omistamaan, olisi hyvä miettiä, mitä käyttämättömällä tilalla voisi tehdä. Maanalaisen tilan käyttötarkoituksen muuntaminen on arkipäivästä, ja investoinnit on jo suurelta osin tehty, Ilona Häkkinen kannustaa.
Suunnittelemme sinunkin hankkeesi!
