P-Hämppi – maanalaisen rakentamisen taidonnäyte saa kiitosta käytettävyydestään

P-Hämpin hanke on suurimpia Finnparkin historiassa. Sen hyödyt kaupungin asukkaille ovat kiistattomat.

– Pysäköintilaitos on helpottanut monen kaupunkilaisen asiointia keskustassa. Läpikulkuliikenne ja kadunvarsipysäköinti on vähentynyt ja kevyen liikenteen ratkaisut parantuneet. Kiinteistöyhtiöt ovat voineet panostaa uudenlaiseen kiinteistönkehitykseen, kun niiden ei ole tarvinnut itse käyttää tilaa ja resursseja pysäköintipaikkojen rakentamiseen, vaan ne ovat voineet lunastaa paikat maan alta, Finnparkin kiinteistöpäällikkö Pasi Nevalainen kertoo.

Finnparkin toimitusjohtajan tehtävistä vuonna 2014 eläkkeelle siirtynyt Markku Hiltunen sai P-Hämpin toteuttamisen työpöydälleen vuonna 2006. Ensimmäinen tehtävä oli valita hankkeeseen maanalaisen rakennuttamisen ja rakentamisen asiantuntijoista koostuva hankesuunnitteluryhmä.

– Tällaisen maanalaisen laitoksen rakentaminen keskelle kaupunkia ja sovittaminen olemassa oleviin rakenteisiin on laajamittainen ja vaativa hanke. Riskien hallitsemiseksi tarvitsimme ammattitaitoisen suunnitteluryhmän, joka ymmärsi hankkeen haasteet ja oli valmis vastaamaan niihin, Pasi Nevalainen painottaa.

– A-Insinöörien kallio- ja ympäristösuunittelun tiimi tuli valituksi suunnittelijoiksi, sillä heidän vahva osaamisensa, ammattitaitoiset kumppaninsa ja vaikuttavat referenssinsä muun muassa Olkiluodon loppusijoituslaitoksen parissa vakuuttivat meidät, Hiltunen kuvailee hankkeen alkuvaiheita. Lue lisää: Maanalaisen rakentamisen mahdollisuudet Suomessa. 

P-Hämppi tarjoaa maanalaiset tilat yli 900 ajoneuvolle.

Julkisena rakennushankkeena P-Hämppi sai osakseen myös kritiikkiä. Se kohdistui muun muassa Pikku Kakkosen puiston leikkialueen saastehaittoihin.

– Teimme saastemittaukset ja ratkaisimme asian niin, että P-Hämppi louhittiin vain toisesta päästä ja puiston päästä tultiin ainoastaan ulos. Tästä aiheutui hankkeelle arviolta 2–3 miljoonaa euroa lisäkuluja, Hiltunen muistelee.

Pikku Kakkosen puiston tapaus on Hiltusen mukaan hyvä osoitus siitä, miten kaikki  osapuolet on otettava jo hankesuunnitteluvaiheessa huomioon.

– P-Hämpissä oli mukana yhteensä 35 eri osapuolta, joiden jokaisen tarpeet oli huomioitava. Leikkipuiston lapset otimme huomioon lopulta niin, että teimme työmaa-aitoihin kurkisteluaukkoja, joista lapset saivat seurata P-Hämpin rakentumista. Lisäksi veimme lapset katsomaan louhittua luolaa yhdessä median kanssa. Lapsista tuli P-Hämpin pieniä rakennusmestareita.

Läheisten taloyhtiöiden asukkaiden kanssa keskusteltiin puolestaan, mitä hyötyjä ja haittoja hankkeesta on.

– Pääsimme lopulta ratkaisuihin, joissa taloyhtiöille rakennettiin yksityisiä hissikuiluja paikoitustiloihin. Niistä on ollut asukkaille merkittävää hyötyä jälkikäteen, Hiltunen tietää.

Suunnittelisimmeko sinunkin kohteesi?