Vuosikymmeniä silta- ja taitorakenteiden suunnittelua – tunnetko nämä kuusi siltaa?

Siltojen suunnittelu on korkeatasoista teknistä suunnittelua, jolla ylitetään esteitä ja yhdistetään ihmisiä, alueita ja maita.

A-Insinöörit ovat suunnitelleet siltoja kotikulmien ja kulkureittien maisemiin 1970-luvulta lähtien. Tätä nykyä uusien siltojen ja rakenteiden parissa työskentelee 60 silta- ja taitorakenteiden huippuammattilaista Tampereelta, Espoosta ja Oulusta käsin.

– Viime vuosien yrityskauppojen tuloksena osaamisemme on entisestään vahvistunut, mm. pohjoisten olosuhteiden sekä satama- ja merialueille rakentamisen tuntemuksella. Tällä porukalla ja korkeaan laatuun sitoutuneella otteella teemme jatkossakin kädenjälkemme näkyväksi suomalaisessa maisemassa, yksikönjohtaja Harri Kallio lupaa.

1. Rokkiporkkana, Helsinki

Helsingissä urbaanin kaupunginosan tunnukseksi muodostunut, Rokkiporkkanaksi nimetty silta yhdistää Jätkäsaaren puistot ja tarjoaa turvallisen baanan kävelijöille ja pyöräilijöille merenrantaan. A-Insinöörit toimi sillan teknisenä suunnittelijana.

Rokkiporkkana-silta palkittiin Vuoden siltana 2023. Se edustaa harkittua ja laadukasta suunnittelua ja sille on tunnusomaista moniulotteinen geometria.

– Betonikantinen teräsristikkosilta on 44 metriä pitkä ja sen leveys vaihtelee. Moniulotteisen geometrian takia rakenteista ei laadittu perinteisiä piirustuksia vaan silta sekä sen erityislaatuiset, maatukirakenteina toimivat taidetukimuurit suunniteltiin täysin digitaalisesti eli tietomallintamalla. Sillan rakennetekninen mitoitus tehtiin 3D-FEM rakennemallien avulla, kertoo A-Insinöörien siltasuunnittelija, yksikönjohtaja Tuomo Järvenpää.

Helsingin kaupungin tilaaman sillan siltasuunnittelusta vastasi A-Insinöörien Oulun siltayksikkö (ent. Ponvia) ja arkkitehtisuunnittelusta VSU maisema-arkkitehdit. Lue lisää: Jätkäsaaren Rokkiporkkana valittiin Vuoden sillaksi 2023 

Näkyvällä paikalla Jätkäsaaressa sijaitseva, tavanomaista leveämpi kevyen liikenteen silta yhdistää Hyväntoivonpuiston ja Selkämerenpuiston. 

2. Matinkartanon silta, Espoo

Espoon Matinkylän kevyen liikenteen silta on palkittu korkealuokkaisesta siltasuunnittelu- ja siltarakentamisosaamisesta. A-Insinöörien suunnittelema, veistoksellinen silta on turvallinen koululaisille, mutta myös kaunista katseltavaa alikulkijoille. Näkyvällä risteyspaikalla Espoon Matinkylässä sijaitseva silta erottuu etenkin veistoksellisella kannen muodolla sekä näyttävällä valaistuksella.

– Sillan linjausta koskeva oivallus koettiin, kun yksi sillan pilareista keksittiin sijoittaa keskelle kiertoliittymää. Sen ansiosta silta on persoonallinen, siitä voitiin tehdä rakenteeltaan suhteellisen kevyt ja se istuu hyvin ympäristöönsä, sillan pääsuunnittelija Petri Kela A-Insinööreistä sanoo.

Espoon kaupungin tilaaman betonisen sillan pääurakoitsijana oli GRK Infra Oy. Muotoiluidean kehitti A-Insinöörien yhteistyökumppani Aihio Arkkitehdit (nyk. ARCO), ja valaistussuunnittelusta vastasi LiCon-AT (nyk. A-Insinöörit). Lue lisää: Matinkartanonsilta valittiin Vuoden sillaksi 2019 

Matinkartanon sillan valaistus sijaitsee perinteisten pylväiden sijaan kaiteessa, joten silta on erittäin näyttävä myös pimeään aikaan.

3. Lahden eteläinen kehätie, Lahti

Uusi Lahden eteläinen kehätie avattiin liikenteelle joulukuussa 2020 aikataulustaan edellä. Väyläviraston mittavassa tiehankkeessa valtakunnallinen päätie Vt 12 siirtyi keskusta-alueiden ulkopuolelle. Suurin osa kehätiestä toteutettiin metsäosuudella rakentamattoman alueen halki. Pohjaolosuhteet Salpausselän kupeessa ovat poikkeuksellisen vaihtelevat ja kallioperä paikoin syvällä maanpinnan alla, mikä asetti erityisiä vaatimuksia siltojen suunnittelulle ja rakentamiselle.

Uuden kehätien yhteydessä Destian suunnittelemassa ja toteuttamassa hankeosassa 1A, rakennettiin yhteensä 18 siltaa, joista A-Insinöörit suunnitteli Destian kumppanina Luhdanjoen sillan sekä Hirvikallion, Nostavan, Lintulahden ja Okeroisten risteyssillat. A-Insinöörit vastasi myös kymmenen sillan geoteknisestä suunnittelusta sekä suunnitteli paalulaatat kehätien osuuksille, joilla maanvarainen tai pohjanvahvistusten varaan rakentaminen ei tullut kyseeseen. Lue lisää: Lahden eteläinen kehätie aukeaa liikenteelle – A-Insinöörit suunnitteli viisi haastavaa siltaa

Lahden kehätie valmistui aikataulustaan edellä. Se toteutettiin suunnittele ja toteuta -mallilla, joka mahdollisti suunnitelmien joustavat muutokset ja nopean päätöksenteon.

4. Vekaransalmen silta, Sulkava

Saimaan Vekaransalmessa on Suomen viidenneksi pisin silta, 639 metriä pitkä liittopalkkisilta, joka parantaa liikenneyhteyttä salmen kohdalla. Vuoden siltana 2020 palkittu silta rakennettiin Natura-alueelle ja Saimaan norpan pesintäalueelle, ja siksi hankkeessa huomioitiin useita ympäristön asettamia reunaehtoja. Lisäksi siltapaikalla sijaitseva syväväyläreitti oli rakennustöistä huolimatta pidettävä avoinna koko vesiliikennekauden ajan.

Sillan päällysrakenne on liittopalkkirakenne, joka muodostuu kahdesta rakennekorkeudeltaan muuttuvasta teräspalkista ja teräsbetonisesta kansilaatasta. Teräspalkkien väliin sijoittuu poikkiristikko- ja poikkipalkkirakenteita.
A-Insinöörien vastuulla oli sillan päällysrakenteen ja väylien suunnittelu.

Lue lisää Väyläviraston sivuilta. 

Verakansalmen sillan mustakeltainen väriteema mukailee  Sulkavan vaakunan värejä.

5. Hailuodon kiinteä yhteys, Oulu

Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevaan Hailuotoon pääsee tulevaisuudessa suoraan autolla, kun Oulun Riutunkarin ja Hailuodon Huikun välille rakennetaan kiinteä maantieyhteys. Ainutlaatuinen maisema ohjaa Perämeren suurimman saaren mantereeseen yhdistävän kiinteän yhteyden suunnittelua. Hailuodon kiinteän yhteyden silloista tulee palkkisiltoja, jotka kestävät ankarat meriolosuhteet ja istuvat mahdollisimman hyvin luontomaisemaan.

– Veden syvyys on pengertien kohdalla varsin matala. Pitkät sillat tulevat syvännekohtiin ja silta-aukoilla varmistamme, että vesi pääsee virtaamaan ja vaihtumaan edelleen merialueella. Lisäksi ankarat meriolosuhteet, kuten jää ja aallokko haastavat siltasuunnittelijan, pääsuunnittelija Pekka Mosorin kertoo.

Allianssin muodostavat Väylävirasto, rakentajaosapuolena GRK Suomi ja suunnittelijaosapuolina A-Insinöörit sekä AFRY. Hanke on juuri saanut lainvoimaisen vesiluvan ja rakentaminen alkaa 2024. Lue lisää: Hailuodon kiinteän yhteyden rakentaminen käynnistyy 

6. Tikkurilan asemasilta, Vantaa

Tikkurilan rautatieasema Vantaalla on yksi Suomen vilkkaimmista asemista. Sen läpi kulkee kymmeniä tuhansia ihmisiä vuorokaudessa. Asemasilta toteutettiin keskeiselle asemapaikalle Suomen liikennöidyimmälle rataosalle, alitse kulkevaa junaliikennettä suuremmin häiritsemättä.

Asemasilta on valmistunut 2015 ja se yhdistää liike- ja toimistorakennukset radan molemmin puolin. A-Insinöörit vastasi sillan ja siihen liittyvien tasonrakenteiden rakennesuunnittelusta, arkkitehtisuunnittelijana on Aihio Arkkitehdit (nyk. ARCO).

Tikkurilan asemasilta ylittää junaraiteet ja toimii odotustilana.