-
Palvelut
- Hankekehitys ja kaupunkikehitys
-
Projektinjohto ja rakennuttaminen
- Hankesuunnittelu
- Hankintakonsultointi
- Hankkeen johtaminen ja rakennuttaminen
- Kosteudenhallinta
- Käyttöönottopalvelut
- Projektinjohtopalvelut
- Rakentamisen riskienhallinta
- Rakentamisen valvonta
- Talotekniikan asiantuntijapalvelut
- Turvallissuuskoordinointi
- Toteutusmuotokonsultointi
- Vuokralaiskoordinointi
- Prodect.com
- Arkkitehtisuunnittelu
-
Rakennesuunnittelu
- Rakennesuunnittelu
- Puurakennesuunnittelu
- Asuin- ja hybridirakennusten rakennesuunnittelu
- Hotellien ja majoitustilojen rakennesuunnittelu
- Koulujen, oppilaitosten ja päiväkotien rakennesuunnittelu
- Kulttuuritilojen rakennesuunnittelu
- Liike- ja toimitilojen rakennesuunnittelu
- Palotekninen suunnittelu
- Pysäköintitilojen ja terminaalien rakennesuunnittelu
- Sairaaloiden ja terveydenhuollon tilojen rakennesuunnittelu
- Tekninen laskenta (FEM ja CFD)
- Teollisuushankkeiden rakennesuunnittelu
- Tutkimus- ja tuotekehityspalvelut
- Urheilu- ja vapaa-ajan tilojen rakennesuunnittelu
-
Teollisuuden suunnittelu
- Energiahuolto
- Energiakatselmukset
- Energia- ja LVIS-mittaukset
- Hankkeen johtaminen ja rakennuttaminen
- Kylmätekninen suunnittelu
- Palotekninen suunnittelu
- Prosessisuunnittelu
- Puhdastilasuunnittelu
- Päästömittaukset
- Sähkösuunnittelu
- Tekninen laskenta (FEM ja CFD)
- Teollisuuden LVI-suunnittelu
- Teollisuuden tekninen turvallisuus
- Teollisuusautomaatio
- Teollisuushankkeiden rakennesuunnittelu
- Tutkimus- ja tuotekehityspalvelut
- Ympäristövaikutusten arviointi
- Korjaussuunnittelu
-
Infrasuunnittelu
- Infran ylläpitopalvelut
- Katusuunnittelu
- Liikennesuunnittelu
- Maankäytön suunnittelu
- Maisemasuunnittelu
- Muut infraympäristön rakenteet
- Ratasuunnittelu
- Satamien, vesirakenteiden ja tuulivoimapuistojen suunnittelu
- Siltojen ja taitorakenteiden suunnittelu
- Tiesuunnittelu
- Valaistussuunnittelu
- Ympäristövaikutusten arviointi
- Pohjarakentamisen suunnittelu
-
Kalliosuunnittelu ja maanalaiset tilat
- Kalliorakennussuunnittelu
- Kalliorakenteiden korjaussuunnittelu
- Kalliorakenteiden tarkastukset ja kuntoarviot
- Maanalaisten tilojen hankekehitys
- Maanalaisten tilojen korjaussuunnittelu ja käyttötarkoituksen muutokset
- Maanalaisten tilojen rakennesuunnittelu
- Maanalaisten tilojen pää- ja arkkitehtisuunnittelu
- Talotekninen suunnittelu
- Energiasuunnittelu
- Akustiikka ja melu
- Laskenta- ja elinkaaripalvelut
-
Vähähiilinen rakentaminen ja kiertotalous
- Energiakonsultointi
- EPD-ympäristöseloste
- Hiilijalanjälkikonsultointi
- Hiilijalanjälkilaskenta
- Hiilineutraali aluerakentaminen
- Kiertotalouskonsultointi
- Purkujätteen hyväksyntä ja kelpoisuus
- Purkukartoitus
- Rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen optimointi
- Uusiomaarakentaminen
- Vähähiilinen rakennuttaminen
- Ympäristöpalvelut
- Tutkimukset ja mittaukset
- Muut asiantuntijapalvelut
- Referenssit
- Asiantuntija-artikkelit
- Uutiset
- Yritys
- Yhteystiedot
- Pyydä tarjous
- Koti
- Asiantuntija-artikkelit
- Puurakentaminen on ekoteko – Tunnetko nämä 6 kohdetta?
Puu rakennusmateriaalina on monipuolinen ekoteko – Tunnetko nämä puurakentamisen 6 kohdetta?
Hyvin suunniteltu ja rakennettu puurakennus on käyttäjälleen turvallinen ja kestävä valinta. Puun käyttö alentaa rakentamisen hiilijalanjälkeä, ja puurakenteet sitovat hiiltä pitkään. Puun elävä ja lämmin pinta luo levollista tunnelmaa, ja puurakenteisessa talossa on usein helpompi hengittää. Esittelemme 6 puurakentamisen kohdetta, jotka tuovat esille puun monipuoliset mahdollisuudet rakentamisessa.
1. Lighthouse eli Penttilänkulman opiskelijatalo, Joensuu
Elokuun lopussa 2019 valmistunut Suomen korkein, 14-kerroksinen puukerrostalo tarjoaa uudenlaista asumista opiskelijoille. Penttilänkulmassa on 117 asuntoa.
Puukerrostalo on edellyttänyt uusien ratkaisujen kehittämistä niin lujuudessa, kantokyvyssä, painumisesessa kuin paloturvallisuudessakinnkin osalta. Rakennuksessa on pilotoitu uusia materiaaleja ja materiaaliyhdistelmiä. Betonipaaluperusteisen rakennuksen rungon pystyosat on tehty ensimmäistä kerrosta lukuun ottamatta viilupuusta (LVL) ja vaakatasot ristiinliimatusta puulevystä (CLT).
Rakennuksen kosteusriskit minimoitiin rakentamalla elementit paikan päällä työmaalle pystytetyssä teltassa säältä suojassa. Lisäksi jokainen kerros suojattiin asennuksen jälkeen väliaikaisella katolla. Rakentamistavasta huolimatta Suomen korkein puukerrostalo valmistui aikataulussa. Yhden kerroksen rakentamiseen käytettiin alle kaksi viikkoa.
A-Insinöörit vastasi puukerrostalon erityisasiantuntemusta vaatineiden puurakenteiden suunnittelusta. Lue lisää: Penttilänkulman puukerrostalo
Joensuun Lighthouse on Suomen korkein puukerrostalo.
2. Puukuokka, Jyväskylä
Jyväskylän Kuokkalaan rakennettu Puukuokka-kerrostalokortteli on ensimmäinen esimerkki 8-kerroksisista puutaloista, joita Suomessa on voitu rakentaa vuodesta 2011 lähtien. Asunnot ovat kohtuuhintaisia, ekologisia ja helposti muunneltavissa asukkaiden tarpeiden mukaan.
Kortteli muodostuu yhteensä noin 150 asunnosta. Yksittäinen asunto koostuu kahdesta, ristiinliimatusta puulevystä (CLT) valmistetusta tilaelementistä. Eteishalli, keittiö ja kylpyhuone muodostuvat yhdestä konttielementistä, kun taas toisessa osassa sijaitsevat olo- ja makuuhuone sekä parveke. Tilaelementit ovat sisäpinnoiltaan ja varusteiltaan täysin valmiita. Puuta on näkyvissä alakatoissa ja lattioissa sekä ikkunoissa. Muuten kantavat puupinnat on palosuojattu kipsilevyillä määräysten mukaisesti.
Puukuokka osoittaa, että puu taipuu korkealaatuiseksi kaupunkiarkkitehtuuriksi kohtuukustannuksilla.
A-Insinöörien suunnittelema, teollisen puurakentamisen mallia näyttävä kaupunkikortteli palkittiin Vuoden parhaat ARA-neliöt 2019 -palkinnolla.
Jyväskylän Puukuokka-kerrostalokortteli osoittaa hyvin kuinka puurakentamisesta saadaan tehokkuutta täydennysrakentamiseen.
3. Suomalais-venäläinen koulu, Helsinki
700 oppilasta pääsivät muuttamaan pääkaupunkiseudun ensimmäiseen moderniin puukouluun vuonna 2021. A-Insinöörit toimi Pohjois-Helsingin Kaarelaan rakennettavan koulun rakennuttajakonsulttina ja rakennesuunnittelijana.
Senaatti-kiinteistöjen rakennuttamassa koulussa eri oppiaineita opiskellaan erilaisissa tiloissa ja oppimistoreilla. Koulun opettajat ovat alusta asti osallistuneet tiiviisti hankkeeseen viikoittaisissa työpajoissa. Suunnitelmien havainnollistamisen apuna käytetään visualisointimalleja.
Kaksikerroksinen koulurakennus rakennettiin ristiin liimatusta massiivipuulevystä (CLT) ja liimapuurakenteista. Julkisivu tehtiin palosuojakäsitellystä puusta. Puurakenteita jäi sisätiloissa paljon näkyviin, mikä huomioitiin liitossuunnittelussa. Runkojärjestelmää hyödynnettiin talotekniikkaan. Lue lisää: Suomalais-venäläinen koulu suunnittellaan yhdessä opettajien kanssa.
Kaarelan modernin puukoulun suunnittelussa ovat opettajat olleet alusta asti mukana.
4. Mansikkalan koulu, Imatra
Mansikkalan uusi koulukeskus valmistui syksyllä 2020. Arkkitehtitoimisto Perkon suunnittelemaan Suomen suurimpaan puukouluun toteutettiin tilat noin 1 350 lapselle ja nuorelle päiväkodista lukioon.
Uusi koulukeskus on valoisa ja sisäilmaltaan terve monitoimikiinteistö, johon sijoittuvat perusopetuksen ohella toiminnat vauvasta vaariin. Tiloja käyttävät mm. neuvola, varhaiskasvatus, lukio, työväenopisto, nuorisopalvelut, oppilashuolto ja erilaiset yhdistykset.
Mansikkalan koulukeskuksen suunnittelun ytimessä olivat esteettömyys, äänimaailman hallinta, opetustilojen määrä ja muunneltavuus, lasten turvallisuus sekä pihan aktiviteetit. Vaikka koulu on iso, siellä on helppo suunnistaa ja toimia, sillä eri-ikäisille lapsille ja nuorille löytyy omat tilat sisäänkäynteineen. A-Insinöörit vastasi koulun akustiikkasuunnittelusta.
Mansikkalan koulukeskus valmistui syksyllä 2020. Siitä tuli valmistuessaan Suomen suurin puukoulu.
5. Göstan Paviljonki, Mänttä-Vilppula
Liimapuurunko on Taidemuseo Göstan vuonna 2014 avatun laajennusosan, Göstan Paviljongin tunnusomaisin piirre. Upea paviljonki on kaikkiaan 135 metriä pitkä ja parhaimmillaan 17 metriä korkea. Sen yli sadasta keskenään erilaisesta liimapuukehästä koostuvan rungon jokainen pilari ja palkki on suunniteltu erikseen.
Göstassa ei ole näkyvillä yhtäkään palkkien tai pilareiden liitosta, metallilevyä eikä pulttia. Palkkien ja liimapuukehien väliin toteutettujen vahvistavien ratkaisujen, kuten kovan puun ja liimatankojen ansiosta liitosten piilottaminen oli mahdollista. Betoniset välipohjat liitettiin puiseen tukirankaan erillisillä teräsliitoksilla. Tätä varten betonipalkitukset katkaistiin ja betonirakenteet ankkuroitiin kiinni metallikenkään.
Göstan Paviljonki on palkittu useilla kotimaisilla ja kansainvälisillä palkinnoilla. Ainutlaatuiset rakenneratkaisut ovat A-Insinöörien käsialaa. Lue lisää: Göstan Paviljonki esittelee puurakennesuunnittelun taitoa
Puurakenteinen Göstan Paviljonki on taidemuseon vetonaula.
6. Sibeliustalo, Lahti
Vanhan tehdasrakennuksen yhteyteen vuonna 2000 valmistuneessa Sibeliustalossa puuarkkitehtuuri yhdistyy vanhaan teollisuushistoriaan. Talo oli valmistuessaan Suomen suurin julkinen puurakennus sataan vuoteen.
Lähes 90 000 m3:n rakennuskompleksi koostuu neljästä elementistä: saneeratusta puusepäntehtaasta, salirakennuksesta ja näitä yhdistävästä Metsähallista sekä lasikäytävällä yhdistetystä kongressisiivestä. Kaikissa uusissa osissa kantavana rakenteena on puu.
Uuden kongressi- ja konserttisalin ja vanhan puusepäntehtaan yhdistävä rakennusosa on läpikuultava Metsähalli, joka tavoittelee mäntymetsän ilmavaa tilavaikutelmaa. Hallin kantavana rakenteena on yhdeksän puupilarin varaan tuettu suurimittakaavainen puinen avaruusrakenne. Liimapuinen kolmiulotteinen rakenne muodostaa puiden oksiston, joka kannattelee katon puuelementtejä. Sibelius-talon vaativasta korjaussuunnittelusta ja uudisosan rakennesuunnittelusta vastasi A-Insinöörit.
Sibeliustalo tarjoaa monipuolisia kulttuurialan palveluita. Talon näyttävä puuarkkitehtuuri yhdistyy vanhaan lahtelaiseen teollisuushistoriaan.
Imatralle valmistuvaan Suomen suurimpaan puukouluun tulee tilat 1 350 lapselle ja nuorelle päiväkodista lukioon.
3 POINTTIA PUUTALOISTA
14-kerroksinen Penttilänkulman opiskelijatalo Joensuussa on Suomen korkein puukerrostalo.
Puukuokka-kerrostalokorttelissa Jyväskylässä on 8-kerroksissa puutaloissa noin 150 asuntoa.
Lahden Sibeliustalo oli valmistuessaan vuonna 2000 Suomen suurin julkinen puurakennus sataan vuoteen.