-
Palvelut
- Hankekehitys ja kaupunkikehitys
-
Projektinjohto ja rakennuttaminen
- Hankesuunnittelu
- Hankintakonsultointi
- Hankkeen johtaminen ja rakennuttaminen
- Kosteudenhallinta
- Käyttöönottopalvelut
- Projektinjohtopalvelut
- Rakentamisen riskienhallinta
- Rakentamisen valvonta
- Talotekniikan asiantuntijapalvelut
- Turvallissuuskoordinointi
- Toteutusmuotokonsultointi
- Vuokralaiskoordinointi
- Prodect.com
- Arkkitehtisuunnittelu
-
Rakennesuunnittelu
- Rakennesuunnittelu
- Puurakennesuunnittelu
- Asuin- ja hybridirakennusten rakennesuunnittelu
- Hotellien ja majoitustilojen rakennesuunnittelu
- Koulujen, oppilaitosten ja päiväkotien rakennesuunnittelu
- Kulttuuritilojen rakennesuunnittelu
- Liike- ja toimitilojen rakennesuunnittelu
- Palotekninen suunnittelu
- Pysäköintitilojen ja terminaalien rakennesuunnittelu
- Sairaaloiden ja terveydenhuollon tilojen rakennesuunnittelu
- Tekninen laskenta (FEM ja CFD)
- Teollisuushankkeiden rakennesuunnittelu
- Tutkimus- ja tuotekehityspalvelut
- Urheilu- ja vapaa-ajan tilojen rakennesuunnittelu
-
Teollisuuden suunnittelu
- Energiahuolto
- Energiakatselmukset
- Energia- ja LVIS-mittaukset
- Hankkeen johtaminen ja rakennuttaminen
- Kylmätekninen suunnittelu
- Palotekninen suunnittelu
- Prosessisuunnittelu
- Puhdastilasuunnittelu
- Päästömittaukset
- Sähkösuunnittelu
- Tekninen laskenta (FEM ja CFD)
- Teollisuuden LVI-suunnittelu
- Teollisuuden tekninen turvallisuus
- Teollisuusautomaatio
- Teollisuushankkeiden rakennesuunnittelu
- Tutkimus- ja tuotekehityspalvelut
- Korjaussuunnittelu
- Infrasuunnittelu
- Pohjarakentamisen suunnittelu
-
Kalliosuunnittelu ja maanalaiset tilat
- Kalliorakennussuunnittelu
- Kalliorakenteiden korjaussuunnittelu
- Kalliorakenteiden tarkastukset ja kuntoarviot
- Maanalaisten tilojen hankekehitys
- Maanalaisten tilojen korjaussuunnittelu ja käyttötarkoituksen muutokset
- Maanalaisten tilojen rakennesuunnittelu
- Maanalaisten tilojen pää- ja arkkitehtisuunnittelu
- Talotekninen suunnittelu
- Energiasuunnittelu
- Akustiikka ja melu
- Laskenta- ja elinkaaripalvelut
-
Vähähiilinen rakentaminen ja kiertotalous
- Energiakonsultointi
- EPD-ympäristöseloste
- Hiilijalanjälkikonsultointi
- Hiilijalanjälkilaskenta
- Hiilineutraali aluerakentaminen
- Kiertotalouskonsultointi
- Purkujätteen hyväksyntä ja kelpoisuus
- Purkukartoitus
- Rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen optimointi
- Uusiomaarakentaminen
- Vähähiilinen rakennuttaminen
- Ympäristöpalvelut
- Tutkimukset ja mittaukset
- Muut asiantuntijapalvelut
- Referenssit
- Asiantuntija-artikkelit
- Uutiset
- Yritys
- Yhteystiedot
- Pyydä tarjous
Suomen korkein puukerrostalo nousi harjakorkeuteen
Joensuun uusin opiskelijatalo ja Suomen korkein puukerrostalo juhlii lauantaina 16. maaliskuuta harjakaisiaan. A-Insinöörit vastasi 14-kerroksisen puutalon erityisasiantuntemusta vaatineiden puurakenteiden suunnittelusta.
Suomeen on valmistunut vuoteen 2018 mennessä 65 yli kaksikerroksista puukerrostaloa, joista Joensuun Penttilänkulman opiskelijatalo on ensimmäinen yli 8-kerroksinen.
– Suomessa ei ole aiemmin rakennettu puusta näin korkeaa rakennusta. Rakenteiden suunnittelu on edellyttänyt uusien ratkaisujen kehittämistä niin lujuuden, kantokyvyn, painumisen kuin paloturvallisuudenkin osalta, kertoo rakennesuunnittelusta vastannut yksikönjohtaja Tomi Rautiainen A-Insinööreistä.
Puukerrostalon poikkeuksellinen korkeus vaikutti julkisivun materiaalivalintaan, paloturvallisuusmääräysten takia julkisivu päädyttiin verhoamaan pääosin kivipohjaisella kuitulevyllä.
Tietomallinnetun puukerrostalon rakennuttaa Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli. Rakennus valmistuu elokuussa, juuri sopivasti uuden lukuvuoden kynnyksellä. Talossa on yhteensä 117 opiskelijoille tarkoitettua asuntoa.
Valmiit rakenneratkaisut siivittäisivät ilmastoystävällistä puurakentamista
Penttilänkulmassa on pilotoitu uusia materiaaleja ja materiaaliyhdistelmiä. Betonipaaluperusteisen rakennuksen rungon pystyosat ensimmäistä kerrosta lukuun ottamatta on tehty viilupuusta (LVL) ja vaakatasot ristiinliimatusta puulevystä (CLT).
Tomi Rautiaisen mukaan ilmastoystävällisen puurakentamisen yleistyminen edellyttää, että puurakenteita voidaan jalostaa valmiiksi teollisiksi ratkaisuiksi.
– LVL-levyn lujuus on betonin luokkaa, sillä on hyvä kantokyky eikä se juurikaan painu, mutta rakenteiden kokoaminen on pitkälti käsityötä. Massatuotetut rakenteet alentaisivat puurakentamisen hintaa. Puurakenne on melko kevyt ja sen jäykistäminen vaatii asiantuntemusta, Rautiainen sanoo.
Rakennuksen kosteusriskit minimoitiin rakentamalla elementit paikan päällä työmaalle pystytetyssä teltassa säältä suojassa. Lisäksi jokainen kerros suojattiin asennuksen jälkeen väliaikaisella katolla.
Tämän ilmastoystävällisen puukerrostalon puuosiin sitoutuu Stora Enson tutkimusten* mukaan yh-teensä 1 600 tonnia hiilidioksidia, mikä vastaa 700 henkilöauton keskimääräistä vuotuista päästöä. Rakennustietosäätiö RTS:n arvion vuosina 2018-2020 Suomessa on aloitettu tai aloitetaan 186 uutta puukerrostalohanketta.
* Lue lisää Ville Mertasen julkaisusta ”Puu korkeassa kaupunkirakentamisessa”
Katso video puukerrostalon rakentamisesta.
Lisätietoja:
Tomi Rautiainen
yksikönjohtaja, rakennesuunnittelu
puh. 050 540 7015
tomi.rautiainen@ains.fi