Miten ohjaat rakentamista vähähiiliseksi – kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti?
Hyvä rakentamistapa on vanhentunut, sillä sen mukainen rakentaminen ei johda rakennettua ympäristöä hiilineutraaliksi.
RAKLI ry on paikannut puutetta näyttämällä kiinteistöomistajille ja rakennuttajille suuntaa vähähiilisyyden tiekartallaan. A-Insinöörien ja RAKLI:n käynnistämä vähähiilisen rakennuttamisen klinikka jatkaa samalla tiellä ja vastaa rakennuttajaorganisaatioiden konkreettisiin kysymyksiin. Koolla on 25 rakennuttajaa, jotka parhaillaan laativat omille organisaatioilleen ja hankkeilleen vähähiilisyyden tiekarttoja ja suunnitteluohjeita ja asettavat hiilijalanjäljelle tavoitetasoja.
Vähähiilisen rakennuttamisen klinikassa on mukana 25 rakennuttajaa.
Mikä on vähähiilistä – arviointimenetelmä on nyt olemassa!
Vähähiilinen rakennuttaminen edellyttää hiilijalanjälkitavoitteiden asettamista ja määrätietoista hankkeen ohjausta.
Osaa klinikan osallistujista arvelutti vielä hiilijalanjälkilaskennan sisältö ja laskentatapojen kirjo. Viime aikoihin asti menetelmät ovat aiheuttaneet hämmennystä, eikä alalla ole syntynyt hyvää käsitystä siitä, millainen hiilijalanjälki ylipäätään on tavoittelemisen arvoinen. Lue lisää: Hiilijalanjälkilaskenta
Verrattain tuore ja yhä päivittyvä ympäristöministeriön vähähiilisyyden arviointimenetelmä säästänee meidät tältä pohdinnalta jatkossa. Menetelmä soveltuu kaikkiin rakennushankkeisiin, ja sitä voidaan tarpeen mukaan täydentää. Rakennuttajan on tärkeä tarkastella hiilijalanjälkeä kokonaisuutena ja ohjata sitä hankekohtaisesti.
Mikä on ”oikea” hiilijalanjäljen tavoitetaso?
Rakennuttajien haasteena on tällä hetkellä oikeanlaisten hiilijalanjälkitavoitteiden asettaminen. Markkina muuttuu jatkuvasti vähähiilisemmäksi energiateollisuuden ja rakennustuoteteollisuuden ansiosta, joten tavoitteidemmekin pitäisi kiristyä vastaavasti.
Esimerkiksi A-Kruunu loi itselleen vähähiilisen rakennuttamisen tiekartan, jolle on aikataulutettu vuosittain tiukkenevat päästövähennystavoitteet. Tavoitehan voi olla myös kehitystehtävä, esimerkiksi: ”Vuonna 2021 luomme vähähiilisen rakennuttamisen toimintamallin ja otamme sen käyttöön kaikissa alkavissa hankkeissa”. Lue lisää: Vähähiilinen rakennuttaminen
Tavoite voidaan asettaa myös hankekohtaisesti ilman yleistä mittaria, jolloin päämääränä on minimoida hankkeen hiilijalanjälki, hankkeen erityispiirteet huomioiden.
Puolet hiilijalanjäljestä syntyy jo ennen käyttöönottoa, käytännössä suurelta osin rakennusmateriaaleista. Klinikka osoitti, että materiaaleihin sitoutuneen hiilikuorman minimointi tuntuu rakennuttajista vieraammalta kuin energiaratkaisujen optimointi.
Kiinnostus ja tarve siihen on kuitenkin suuri. Tavanomaisen betonin käytön osuus on noin seitsemän prosenttia koko maailman hiilidioksidipäästöistä, eli suurempi kuin lentoliikenteen. Puolet maailman neitseellisistä materiaaleista käytetään rakennusteollisuudessa eikä määrä ole ympäristön kantokyvyn rajoissa.
Tulevat vuodet nostanevat materiaalien hiilijalanjäljen keskiöön vähähiilisen rakennuttamisen ohjaamisessa. Esimerkiksi ACRE ja Kojamo pyrkivät jo nyt löytämään tapoja saada materiaalinkäytön hiilijalanjälki aisoihin. Lue lisää: Laske hankkeesi hiilijalanjälki – 5 asiaa, jotka kannustavat etsimään vähähiilisiä ratkaisuja
Tätä ei vielä kehitetä ilmastotietoisesti!
Rakentamisessa hyödynnetään enenevässä määrin esimerkiksi kiertoenergiaratkaisuja, joilla siirretään yhden tilan tai prosessin hukkalämpöä toisen hyödyksi. Hyvin ja huonosti toimivien energiavirtojen ero uudis- ja korjausrakentamisen hankkeissa voi olla useita kymmeniä prosentteja, joten optimoinnissa on usein parantamisen varaa.
Jos rakennuttaja määrätietoisesti edellyttää hankkeessaan suunnitteluryhmältä kunnianhimoista E-lukua, voi mahdottomalta tuntuvasta tavoitteesta päästä mahdolliseen ja jopa löytää kestävää taloudellista kannattavuutta, kuten eräässä Ylvan rakennuttamassa kohteessa on osoitettu.
Kiinnostavaa on myös se, mitä ei vielä kehitetä. Ehkä pidämme itsestäänselvyytenä, että tavoitteet toteutetaan osaamisella ja ammattitaidolla? Rakennushankkeessa toimivat kymmenet eri osapuolet, joiden osaaminen ratkaisee lopputuloksen laadun.
Olisiko aika sille, että hankintapäätöksissä varmistetaan rakennuttajakonsultin, suunnittelijoiden ja toteuttajien asiantuntemus hiilijalanjäljen ohjauksesta?
Me kokosimme mm. klinikan tulosten pohjalta oppaan vähähiiliseen rakennuttamiseen – kaikkien rakennuttajien hyödyksi. Kaikkea ei tarvitsekaan selvittää 25:een kertaan!
Kirjoittaja, tekniikan tohtori Liisa Jäätvuori on riskienhallinnan ja vähähiilisen rakennuttamisen erityisasiantuntija, joka toimii A-Insinööreissä kestävän kehityksen ja uusien palveluiden johtajana.
Opastaisimmeko sinutkin vähähiiliseen tai hiilineutraaliin rakentamiseen?
