Laske rakennushankkeesi hiilijalanjälki – nämä 5 asiaa kannustavat etsimään vähähiilisiä ratkaisuja rakentamisessa
Rakentamisen osuus voi olla jopa 50 prosenttia nyt rakennettava uudisrakennuksen elinkaaren päästöistä.
– Tähän asti rakennusalalla on keskitytty ensi sijassa rakennusten käytönaikaisiin päästöihin. Koko elinkaari ja rakentamisen aiheuttama hiilipiikki on jäänyt paljon pienemmälle huomiolle. Se on kuitenkin yksi merkittävimmistä asioista, joihin voimme alalla vaikuttaa, sanoo A-Insinöörien kestävän kehityksen johtaja Liisa Jäätvuori.
Jäätvuori on ollut mukana kehittämässä rakennushankkeiden hiilijalanjäljen laskentapalvelua, joka tekee näkyväksi rakentamisen aikaiset hiilidioksidipäästöt ja opastaa rakennuttajia vähähiilisiin valintoihin rakentamisessa.
1. Tunnista rakentamisen aikainen hiilijalanjälki
Hiilijalanjälkilaskelmassa kaikki rakennusprojektin ilmastovaikutukset lasketaan hiiliekvivalenteiksi (CO2-e) eli kuin ne olisivat hiilidioksidipäästöjä.
Hiilineutraaliustavoitteet on kirjattu jo lähes kaikkien suurten rakennuttajien strategioihin, kuten on tehty myös valtioiden ja kuntien tasolla.
Uudistuva kaavoitus- ja rakennuslaki tullee sisältämään vaatimuksia, jotka ohjaavat rakennusalaa voimakkaammin vähäpäästöiseen suuntaan. Ilmastonmuutokseen on siis herätty rakentamisessa, mutta Jäätvuoren mukaan tietoa kaivataan kipeästi lisää.
– Jokainen rakennushanke voidaan toteuttaa vähähiilisemmin. Pidän hyvin todennäköisenä, että löydämme tulevaisuudessa rakennusalalla keinot pienentää hiilijalanjälkeä ainakin puoleen nykyisestä. Käytännön rakennushankkeissa paras tapa aloittaa on selvittää, mistä rakennuksen koko elinkaaren aikainen hiilijalanjälki muodostuu, Jäätvuori sanoo.
2. Laske hiilijalanjälki jo rakennusprojektin varhaisessa vaiheessa
Liisa Jäätvuori suosittelee rakennuttajia ja kaikkia rakennushankkeessa mukana olevia suhtautumaan hiilijalanjäljen laskentaan samaan tapaan kuin suhtaudutaan rakentamisen kustannuksiin.
– Varhaisen vaiheen hiilijalanjälkilaskelmaa voi verrata kustannusarvioon. Siinä nähdään päälinjat ja voidaan arvioida, täytyykö suunnitelmia muuttaa, Jäätvuori toteaa.
Kun laskelma päästövaikutuksista tehdään varhaisessa vaiheessa projektia, varmistetaan, että luvuilla voidaan myös ohjata päätöksentekoa. Samaan tapaan ohjaavasti toimivat projektin edetessä päivittyvät kustannuslaskelmat.
Rakennuksen hiilijalanjälki (CO2-e) on sen koko elinkaaren aikana syntyvien kasvihuonekaasujen määrä rakennusvaiheesta elinkaaren loppuun asti. Siihen kuuluvat muun muassa energiankäytön sekä materiaalien aiheuttamat päästöt.
3. Optimoi hiilijalanjälki tontista käyttötarkoitukseen ja arkkitehtuuriin
Rakennuksen hiilijalanjälkeen vaikuttaa iso joukko merkittäviä tekijöitä: tontti, laajuus, perustamistapa, runkoratkaisu, arkkitehtuuri, materiaalivalinnat sekä energiajärjestelmä.
– Jokainen projekti on myös hiilijalanjälkimielessä omanlaisensa. Lisää materiaalitietoisuutta ja ymmärrystä erilaisista suunnitteluratkaisuista tarvitaan alalla paljon lisää, Jäätvuori huomauttaa.
A-Insinöörien vähähiilisen rakentamisen teknologiavastaava Elli Kinnunen kannustaa miettimään rakennuksen käyttötarkoitusta ja käyttäjää.
– Ensin täytyy tunnistaa käyttäjän tarpeet ja arvostukset ja sen jälkeen tehdä hiilinäkökulmasta järkeviä suunnitteluratkaisuja.
4. Suosi mahdollisuuksien mukaan vähähiilisiä materiaaleja
Elli Kinnunen rohkaisee tutustumaan eri materiaalien ympäristövaikutuksiin. Hän kehottaa kuitenkin välttämään osaoptimointia, joka harvoin johtaa hyvään lopputulokseen.
– Mitä vähemmän materiaalia, sitä hiilitehokkaampi alkuinvestointi on. Mutta kun kokonaisuutta miettii energiatehokkuuden kannalta, tilanne muuttuu. Jos esimerkiksi eristyksessä säästetään, rakennuksen lämpöhukka kasvaa.
Kinnunen uskoo, että tulevaisuudessa rakentamisen ympäristövaikutuksia arvioidaan samaan tapaan kuin nyt arvioidaan rahallisia kustannuksia – ”tehokkaina” ja ”kalliina”.
Hiilijalanjälkilaskelmassa kaikki rakennusprojektin ilmastovaikutukset lasketaan hiiliekvivalenteiksi (CO2-e) eli kuin ne olisivat hiilidioksidipäästöjä.
Hiilijalanjäljen laskenta on myös työkalu, joka lisää kaikkien hankkeessa mukana olevien tietoisuutta materiaalivalintojen merkityksestä. Liisa Jäätvuori kertoo esimerkin.
– Eräs arkkitehti päätyi hiilijalanjälkilaskelman jälkeen vaihtamaan hyvin päästöpitoisen julkisivutyypin päästöttömämpään vaihtoehtoon. Ilman hiilijalanjälkilaskelmaa tällainen tarve ei olisi tullut esiin.
5. Käytä hiilijalanjälkilaskelmaa ruorina rakennushankkeen eri vaiheissa
Ideaalitilanteessa hiilijalanjälkilaskelma päivittyy ja täydentyy rakennusprojektin edetessä samaan tapaan kuin nykyiset kustannuslaskelmat – ja toimii yhtenä päätösten perusteena.
– Suunnitteluvaiheessa voi verrata kahta rakennusmallia ja valita vähähiilisempi vaihtoehto, joka sopii myös hankkeen hiili- ja kustannusbudjettiin, Elli Kinnunen yksinkertaistaa.
Varhaisessa hankesuunnitteluvaiheessa hiilijalanjälkilaskelma pohjautuu kaavoitukseen sekä arvioihin massoittelusta ja runkoratkaisusta, mittasuhteista sekä geometriasta. Myös pääasialliset materiaalit ja energiajärjestelmä sekä perustamistapa ovat yleensä tässä vaiheessa selvillä. Myöhemmässä vaiheessa hiilijalanjälkeä voi seurata esimerkiksi tietomallin pohjalta.
A-Insinöörien hiilijalanjälkilaskennassa käytetään maailman johtavaa, Suomessa kehitettyä laskentaohjelmistoa, joka sisältää kattavat materiaalitietokannat. Palvelun erityispiirteenä on selkeästi hahmotettava opastaminen hankkeen hiilijalanjäljen pienentämiseksi.
Yhdenmukaista hiilijalanjäljen arviointitapaa valmistellaan parhaillaan ympäristöministeriössä. Siihen kommenttinsa ovat antanee myös A-Insinöörien asiantuntijat.
Millainen hiilijalanjälki rakennushankkeestasi syntyy, ja miten sen voisi minimoida?
