Kari Kauniskangas: ”Evästystä rakennuslain muutoksiin odotetaan pikaisesti”

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus on ollut käynnissä vuodesta 2018. Tavoitteet ovat olleet alusta lähtien kunnianhimoisia: maankäytön avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen, rakentamisen koko elinkaaren huomioiminen, laadun parantaminen vastuita uudelleen määrittelemällä sekä suunnittelun ja rakentamisen vieminen digitaaliselle pohjalle 2020-luvulla. Matkan varrella on lisääntynyt vähähiilisyyden ja kiertotalouden periaatteiden painoarvo.

Näitä tavoitteita on päättäväisesti viety ensi vuoden alussa voimaan astuvaan uuteen rakentamislakiin. Ja lisää viedään kolmeen muuhun hankkeen pohjalta syntyvään lakiin: rakennetun ympäristön tietojärjestelmälakiin, alueidenkäyttölakiin sekä lakiin rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden osoittamisesta. Käytännön tason muutosten ympärillä on kuitenkin isoja kysymysmerkkejä. Lue lisää: Miten rakentamislaki näkyy konkreettisesti hankkeiden ympäristö- ja digivaatimuksissa?

Harvalla kuvaa rakentamislain käytännön vaikutuksista

Teimme A-Insinööreissä tilaajien ja muiden alan toimijoiden parissa asiakastutkimusta rakentamislakiin valmistautumisen tasosta. Tulos oli selvä: kuusi kuukautta ennen lain ”käyttöönottoa” vain harvalla on kuvaa siitä, miten se käytännössä tapahtuu.

Kävin itsekin asiakkaiden kanssa näitä keskusteluja. Valtaosa haastatelluista oli toki tietoisia uuden lain tulosta, mutta asia ei ole vielä millään tavalla vaikuttanut omaan tekemiseen. Muutama on perehtynyt uuteen lakiin huolellisesti, mutta sittenkään ei ole vielä syntynyt kirkasta käsitystä siitä, miten tulevia pykäliä käytännössä sovelletaan.

Oman organisaation valmius lain voimaantuloon arviointiin keskimäärin 5 arvoiseksi (asteikolla 1–10). Paras valmius koettiin olevan tietomallipohjaiseen rakennuslupahakuun, vaikka sisältövaatimukset eivät olekaan vielä tiedossa. Eniten epätietoisuutta ja -varmuutta liittyi puolestaan ilmastoselvitykseen, jonka tarkempi muoto on sekin vielä avoin.

Tunnelmat ovat odottavat ja tiedonjanoa on paljon. Uuden rakentamislain digitaalisia ja ympäristöön liittyviä vaatimuksia koskevaan webinaarikatsaukseemme ilmoittautui muutamassa päivässä satoja osallistujia. Lue lisää: Uusi rakentamislaki haltuun – lataa webinaarimateriaalit

Tervetullutta onkin, että monen uuden vaatimuksen kohdalla siirtymäaikaa on pidennetty vuoteen 2026. Valmistelutyötä asetusten laatimiseksi tehdään parhaillaan. Syksyllä toivottavasti tiedämme lisää asetuksista ja asetusten perustelumuistioista, mitä esimerkiksi rakentamislupahakemuksen ilmastoselvitys- ja muulta aineistolta edellytetään tai mitä hankkeelle laadittavan tietomallin sisällöltä odotetaan. Ensimmäisiä vaatimuksia tulisi kyetä viemään suunnittelu- ja urakkasopimuksiin jo lähikuukausina.

Helppoa siirtymää tarvitaan todelliseen haasteeseen eli tuottavuuden parantamiseen

Lainsäädäntötyötä ovat ohjanneet tavoitteet ja näkökulmat, jossa alan toimijoiden, kuten suunnittelijoiden ja rakentajien, mielipiteillä tai kokemuksilla ei ole juuri ollut merkitystä. Matkan varrella on onneksi nähty useampikin muutos- ja korjauskierros, joissa alan esiin nostamia ongelmia on pyritty korjaamaan. Lähtökohdista johtuen vallalla näyttää olevan ”no otetaan sitten vastaan se mitä tulee, kun tulee” -asenne.

Asenne on ymmärrettävä, sillä rakennusalan toimijoiden pöydillä on paljon akuutimpia ja isompia ongelmia: mistä saadaan töitä ensi syksyksi ja kassaan rahaa palkanmaksuun.

Kriittisin kysymys rakentamisen alalla niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä on tuottavuuden parantaminen hankkeissa. Jos tämä on ollut yksi lakimuutosten tavoitteista, se on jossakin kohdassa päässyt unohtumaan pykäläviidakkoa viritettäessä. Toivon, että kun asetuksia laaditaan, käytäntöjä selkeytetään ja yksinkertaistetaan eikä tuottavuuden kasvattamiselle projektitasolla aseteta lisää esteitä.

Avaimia tuottavuuden parantamiseen ovat mm. hankkeen alkuvaiheeseen ja yhteistoimintaan satsaaminen, datan virtaus elinkaaren vaiheesta ja ohjelmistosta toiseen, korkeampi esivalmistusaste sekä suunnitteluprosessin johtaminen ja tukeminen tekoälyllä.

Ensiapua todelliseen haasteeseen saamme sillä, että rakentamislain soveltamisen käytännöistä tehdään yhteisvoimin mahdollisimman yksinkertaisia, läpinäkyviä ja helppoja. Toivottavasti rakennusvalvontoja ei jätetä yksin ratkomaan lain tavoitetta ja tarkoitusta eikä tulkintoja ryhdytä hakemaan oikeustapausten kautta. 

Kirjoittaja Kari Kauniskangas on A-Insinöörien toimitusjohtaja ja kiinteistö- ja rakennusalan vaikuttaja, joka tuntee suunnittelun ja rakentamisen välisen rajapinnan. Kirjoitus on julkaistu Rakennuslehden numerossa 19/2024.