Kari Kauniskangas: ”Rakennusala saa happea vain tuottavuutta parantamalla”

Rakennusalan markkinatilanne on muuttunut valtavasti parin viime vuoden aikana. Rakennuskustannukset ovat nousseet viidenneksellä vuodesta 2020, ja korkojen nousu on ollut historiallisen nopeaa. Asuntorakentamisen aloitusten määrä on laskenut vuodessa noin puoleen, ja sekin saattaa olla optimistinen arvio.

Rahoituksen löytäminen ja hankkeiden käynnistäminen on vaikeutunut merkittävästi. Ja kun asuntorakentaminen lamaantuu, myös palvelurakentaminen vähenee pienellä viiveellä.

Alan tulevaisuudennäkymissäkin on erilaisia uhkakuvia. Asiakkaiden ostovoima hiipuu, ja julkiset investoinnit vähenevät vähitellen julkisen talouden tasapainoa haettaessa. Hankkeiden toteuttamista punnitaan kaikkialla yhä tarkemmin. Uuden hallituksen hallitusohjelma erityisesti infrahankkeiden osalta oli kuitenkin pieni positiivinen tuulahdus tähän muuten varsin apealta vaikuttavaan näkymään.

Rakentamisessa kustannuspaineita voimistaa myös se, että alan hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä radikaalisti. Keinoja löytyy, mutta tänä päivänä lähes jokainen kestävän rakentamisen ratkaisu maksaa lisää.  Tästä huolimatta ilmastotoimissa pitää edetä nopeasti. Myös valtio ja kunnat sekä pankit ja muut rahoittajat ohjaavat alaa päästöjen vähentämiseen.

Vanha totuus on, että rakentamaton neliö on halvin ja vähäpäästöisin neliö. Luontokato on taas pienimmillään jo olemassa olevaa rakennusta viritettäessä. Kaikkien uusien rakennusten tulee olla kustannustehokkaita ja hiilinegatiivisia, jotta ne perustelevat syynsä tulla rakennetuksi.

Suunnittelussa voi vaikuttaa tehokkuuteen ja hiilipäästöihin

Asia, johon rakennusala itse voi haastavassa markkinatilanteessa vaikuttaa, on tuottavuuden parantaminen. Vain siten alan hankelaskelmat saavat happea ja ala kehittyy. Suunnittelun kehittäminen on tässä tärkeässä roolissa. Suunnittelua ohjaamalla voimme vaikuttaa sekä rakentamisen tehokkuuteen että hiilipäästöihin.

On myös tunnettu tosiasia, että rakentamisen tuottavuuden kannalta merkittävät päätökset tehdään jo rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa. Tilaajat, hankekehittäjät, suunnittelijat ja projektipäälliköt tekevät pienellä porukalla tärkeitä valintoja. Heidän osaamiseensa panostamalla saadaan aikaan isoja muutoksia.

Rakentamisen suunnittelijan täytyy olla oman alansa syväosaaja, tuntea substanssi ja kohde, jonka kanssa töitä tekee. Mutta tuottavuuden parantamiseksi tarvitaan suunnittelijalta muutakin: yhdessä tekemisen taitoja, sitoutumista kokonaiskustannusajatteluun, tilaajan ja toteuttajan ajatusten kuuntelua ja ymmärtämistä, proaktiivisuutta ja rohkeutta esittää vaihtoehtoisia etenemistapoja, panna peliin kaikki oma asiantuntemus – ottaa vastuu myös omasta myönteisestä ympäristökädenjäljestä. Nämä ovat asioita, jotka korostuvat A-Insinöörien tavassa toimia. 

Toisin kuin vielä usein ajatellaan, halvin talo ei synny kilpailuttamalla halvin arkkitehti, rakennesuunnittelija ja urakoitsija. Se syntyy keräämällä tilaaja, eri suunnittelijat ja toteuttaja jo alkuvaiheessa yhteiseen pöytään pohtimaan, mitkä ovat hankkeen tavoitellun toiminnallisuuden varmistamisen kannalta helpoimmat, nopeimmat, kustannustehokkaimmat, turvallisimmat ja/tai laadukkaimmat ratkaisut. Paras ratkaisu syntyy, kun osaamista hyödynnetään laaja-alaisesti ja oikea-aikaisesti.

Työtapojen kehittäminen alalla on painottunut vahvasti työmaatoiminnan kehittämiseen. Hankkeen alkuvaiheen kehittämisessä on kuitenkin vaikutuksiltaan paljon suurempia mahdollisuuksia.  A-Insinöörit kehittää aktiivisesti näitä ratkaisuja. Tapamme toimia on yksi osoitus tästä.

Tutustu AINS-tapaan toimia

Kari Kauniskangas on A-Insinöörien tuore toimitusjohtaja ja kiinteistö- ja rakennusalan vaikuttaja, joka tuntee suunnittelun ja rakentamisen välisen rajapinnan. Pitkä ura rakennusliikkeen johtajana, pörssiyhtiön toimitusjohtajana ja alan hallituspaikoilla on opettanut hänet tunnistamaan huomionarvoiset seikat rakentamisen tulevaisuudesta.