-
Palvelut
- Hankekehitys ja kaupunkikehitys
-
Projektinjohto ja rakennuttaminen
- Hankesuunnittelu
- Hankintakonsultointi
- Hankkeen johtaminen ja rakennuttaminen
- Kosteudenhallinta
- Käyttöönottopalvelut
- Projektinjohtopalvelut
- Rakentamisen riskienhallinta
- Rakentamisen valvonta
- Talotekniikan asiantuntijapalvelut
- Turvallissuuskoordinointi
- Toteutusmuotokonsultointi
- Vuokralaiskoordinointi
- Prodect.com
- Arkkitehtisuunnittelu
-
Rakennesuunnittelu
- Rakennesuunnittelu
- Puurakennesuunnittelu
- Asuin- ja hybridirakennusten rakennesuunnittelu
- Hotellien ja majoitustilojen rakennesuunnittelu
- Koulujen, oppilaitosten ja päiväkotien rakennesuunnittelu
- Kulttuuritilojen rakennesuunnittelu
- Liike- ja toimitilojen rakennesuunnittelu
- Palotekninen suunnittelu
- Pysäköintitilojen ja terminaalien rakennesuunnittelu
- Sairaaloiden ja terveydenhuollon tilojen rakennesuunnittelu
- Tekninen laskenta (FEM ja CFD)
- Teollisuushankkeiden rakennesuunnittelu
- Tutkimus- ja tuotekehityspalvelut
- Urheilu- ja vapaa-ajan tilojen rakennesuunnittelu
-
Teollisuuden suunnittelu
- Energiahuolto
- Energiakatselmukset
- Energia- ja LVIS-mittaukset
- Hankkeen johtaminen ja rakennuttaminen
- Kylmätekninen suunnittelu
- Palotekninen suunnittelu
- Prosessisuunnittelu
- Puhdastilasuunnittelu
- Päästömittaukset
- Sähkösuunnittelu
- Tekninen laskenta (FEM ja CFD)
- Teollisuuden LVI-suunnittelu
- Teollisuuden tekninen turvallisuus
- Teollisuusautomaatio
- Teollisuushankkeiden rakennesuunnittelu
- Tutkimus- ja tuotekehityspalvelut
- Korjaussuunnittelu
- Infrasuunnittelu
- Pohjarakentamisen suunnittelu
-
Kalliosuunnittelu ja maanalaiset tilat
- Kalliorakennussuunnittelu
- Kalliorakenteiden korjaussuunnittelu
- Kalliorakenteiden tarkastukset ja kuntoarviot
- Maanalaisten tilojen hankekehitys
- Maanalaisten tilojen korjaussuunnittelu ja käyttötarkoituksen muutokset
- Maanalaisten tilojen rakennesuunnittelu
- Maanalaisten tilojen pää- ja arkkitehtisuunnittelu
- Talotekninen suunnittelu
- Energiasuunnittelu
- Akustiikka ja melu
- Laskenta- ja elinkaaripalvelut
-
Vähähiilinen rakentaminen ja kiertotalous
- Energiakonsultointi
- EPD-ympäristöseloste
- Hiilijalanjälkikonsultointi
- Hiilijalanjälkilaskenta
- Hiilineutraali aluerakentaminen
- Kiertotalouskonsultointi
- Purkujätteen hyväksyntä ja kelpoisuus
- Purkukartoitus
- Rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen optimointi
- Uusiomaarakentaminen
- Vähähiilinen rakennuttaminen
- Ympäristöpalvelut
- Tutkimukset ja mittaukset
- Muut asiantuntijapalvelut
- Referenssit
- Asiantuntija-artikkelit
- Uutiset
- Yritys
- Yhteystiedot
- Pyydä tarjous
- Koti
- Asiantuntija-artikkelit
- Avoimissa oppimisympäristöissä tarvitaan kaikkia akustisia keinoja
Koulujen avoimissa oppimisympäristöissä tarvitaan kaikkia akustisia keinoja
Avoimista oppimisympäristöistä voidaan saada akustiikan kannalta toimivia kuten avokonttoreistakin. Se edellyttää, että ääniympäristön suunnittelussa hyödynnetään kaikkia käytettävissä olevia keinoja. Näin ei nähtävästi ole kaikissa avokouluissa tehty, kirjoittaa Mikko Kylliäinen.
Uusien opetussuunnitelmien myötä avoimet oppimisympäristöt ovat yleistyneet koulujen rakentamisessa. Niiden suunnitteluun ei kuitenkaan ole ollut vakiintuneita ohjeita eikä akustisista olosuhteista ole Suomessa juuri tehty tutkimustakaan.
Vaivaton äänen käyttäminen ja kuuleminen ovat tärkeitä oppimisen edellytyksiä. Akustiikalla on kouluissa myös merkittävä terveydellinen vaikutus. Tämä on tiedetty ja koulujen akustiikkasuunnitteluun on annettu ohjeita jo 1930-luvulta lähtien.
A-Insinöörien ääniympäristöjen kustannusvaikutuksia kartoittaneessa selvityksessä (2017) kävi ilmi, että satoja opettajia kuntoutetaan vuosittain luokkahuoneiden huonosta akustiikasta johtuvien äänenmuodostusongelmien takia.
Jokaiseen aikakauteen mahtuu hyviä ja huonoja ratkaisuja. Erityisesti 1950-luvun kivikoulut ovat usein hyvin kaiuntaisia, minkä vuoksi puhe puuroutuu ja melutaso nousee.
Avoimissa oppimisympäristöissä täytyy voida keskittyä
Lapsen kannalta tärkeää koulussa on kuulla opettajaa – ja ryhmätöitä tehtäessä muita oppilaita. Koulutyö vaatii myös keskittymistä. Sitä häiritsee liian selvästi kuuluva puhe, joka ei liity omaan tekeillä olevaan tehtävään. Juuri tämä muodostuu avoimissa oppimisympäristöissä ongelmaksi.
Keskeisiä akustisia ongelmia ovat opetusryhmien välisen yksityisyyden vähäisyys sekä äänen leviämien tilassa vapaasti. Huoneakustisissa mittauksissa on osoitettu, että perinteisen luokkahuoneen suunnittelukriteeriksi soveltuva ei ole riittävä avoimissa koulutiloissa. Perustavoitteiksi tulevat suurilla etäisyyksillä puheen erotettavuuden sekä äänen leviämisen rajoittaminen.
Mittaukset ovat osoittaneet myös, että talotekniikkajärjestelmien tuottama taustaäänitaso on yleensä erittäin hiljainen. Siten tiloissa ei ole luonnostaan taustaääntä, joka peittäisi kauempaa kantautuvaa puhetta.
Akustiikkasuunnittelussa tärkeintä äänen leviämisen rajoittaminen
Avoimissa oppimisympäristöissä, missä on paljon oppilaita ja monenlaista toimintaa, tärkeimmäksi akustiikan kannalta tulee äänen leviämisen rajoittaminen. Käytännössä akustisia keinoja on useita.
1) Absorboivat materiaalipinnat katoissa, seinissä, lattiassa ja kalusteissa vaimentavat toiminnan synnyttämää ääntä ja estävät ääntä heijastumasta tilan pinnoista eteenpäin.
2) Tilanjakajat eli kalusteet, verhot ja siirtoseinät katkaisevat äänen suorat kulkureitit tilan päästä päähän.
3) Sopiva taustaääni eli peittoääni, jota voidaan käyttää rajoittamaan puheenerotettavuutta avoimissa tiloissa.
Teimme A-Insinööreissä erään peruskoulun väistötilassa harvinaisen kokeen, jolla selvitimme vaiheittain, miten nämä erilaiset akustiset ratkaisut toimivat. Tulokset osoittivat, että ilman tilanjakajia ja sopivasti valittua peittoäänen tasoa ei ole mahdollista saavuttaa riittävää yksityisyyttä.
Käytännössä avoimissa oppimisympäristöissä on käytettävä samanlaista akustisten ratkaisujen kokonaisuutta kuin hyvin toimivissa avotoimistoissa: runsaasti ääntä vaimentavia pintoja, tilanjakajia työpisteiden välillä sekä peittoäänijärjestelmää. Valitettavasti vain noin joka kymmenes uusi toimisto on Suomessa suunnittelu näin.
Muutokset toiminnassa keskiössä akustiikankin kannalta
On selvää, että uudenlaiseen oppimisympäristön siirtymisessä pitää panostaa tilasuunnitteluun ja monimuotoisuuteen eri tavalla kuin tähän asti on tehty.
Tämä edellyttää myös toiminnallista muutosta: opettaja ei voi toimia avoimessa oppimistilassa kuten luokkahuoneessa. Ei ole mahdollista puhua 20 metrin päähän, sillä ääni ei sinne kanna, vaan koko ryhmälle puhuttaessa oppilaat pitää koota lähelle, 3-4 metrin etäisyydelle. Lue lisää: Hollolan koulu - elinkaarihankkeesta mallia avointen oppimisympäristöjen akustiikkaan
Avoin oppimisympäristö perustuu erilaiseen opetustapaan, ja on myös akustisia syitä sille, miksi opetustavan pitää olla erilainen. Kun huomioidaan edellä kuvatut asiat, myös avoimista oppimisympäristöistä voidaan saada toimivia sekä opettajien että koululaisten kannalta. Ohjeita tähän tarjoaa A-Insinöörien laatima ympäristöministeriön vuonna 2019 julkaisema opas, joka ensimmäisenä viranomaisohjeena käsittelee avointen oppimisympäristöjen akustiikkasuunnittelua.
Kirjoittaja, tekniikan tohtori Mikko Kylliäinen on A-Insinöörien akustiikkapalveluista vastaava yksikönjohtaja, joka toimii myös tutkijana ja opettajana Tampereen yliopistossa.
Suunnittelemme sinunkin hankkeesi!
KIRJOITTAJA
Mikko Kylliäinen
liiketoimintajohtaja, akustiikkasuunnittelu ja av-suunnittelurakennesuunnittelu
"Ilman tilanjakajia ja sopivasti valittua peittoäänen tasoa ei ole mahdollista saavuttaa riittävää yksityisyyttä."
AVOIMISSA OPPIMISYMPÄRISTÖISSÄ TOIMIVA AKUSTIIKKA SYNTYY NÄIDEN KOKONAISUUDESTA
Runsaasti ääntä vaimentavia pintoja
Tilanjakajia työpisteiden välillä
Peittoäänijärjestelmä, joka tuottaa oikeantasoista taustaääntä