Yhteistoiminnallinen urakkamalli vauhdittaa historiallisen Oulun Lyseon lukion peruskorjausta

Uusklassista empiretyyliä edustavan Oulun Lyseon lukion lokakuussa 2021 alkaneet peruskorjaustyöt ovat edenneet sovitussa aikataulussa. Kesän aikana pressujen suojissa on mm. uusittu vesikattoa ja rapattu julkisivua. Lukion noin 600 oppilasta palaavat peruskorjattuun kouluunsa väistötiloista Raksilasta syyslukukaudeksi 2023.

Kulttuuri- että rakennushistoriallisesti arvokas kohde on toiminut monen merkkihenkilön opinahjona: koulussa ovat opiskelleet mm. J.L. Runeberg, J.V. Snellman ja Zachris Topelius sekä myöhemmin Suomen presidentit Kaarlo Juho Ståhlberg, Kyösti Kallio ja Martti Ahtisaari. Lukiorakennuksen vanhin, Carl Ludvig Engelin suunnittelema osa vuodelta 1831.

Lyseon lukion ominaisia elementtejä, kuten ikkunoita, kaiteita, koristelistoja sekä muita arkkitehtonisia yksityiskohtia vaalitaan pieteetillä peruskorjauksen aikana, mutta talotekniikka päivitetään vastaamaan nykyajan tarpeita. Rakennuksesta tulee liikuntaesteetön, kun kouluun rakennetaan hissi.

– Tämä on yksi Oulun historiallisimmista rakennuksista. Kaikessa suunnittelussa aina tarjouspyyntöasiakirjojen laadinnasta alkaen, olemme ottaneet huomioon laajat arkeologiset selvitykset, joita Oulun Tilapalvelut on teettänyt jo ennen hankkeen varsinaista käynnistymistä, rakennuttamisjohtaja Timo Kylmänen sanoo A-Insinööreistä.

Arkeologisissa selvityksissä ja tutkimuksissa päärakennuksen alta on löytynyt vanhaa torin pohjaa, entisen liikuntasalin alta vanhoja perustuksia ja koulun sisäpihalta keskiaikaisia kellarirakenteita.

– Aina kun todella vanhan rakennuksen rakenteita avataan, löytyy jotain yllättävää. Tutkimukset ovat edenneet jouhevasti rakennustöiden rinnalla, projektipäällikkö Tero Kauppila Oulun Tilapalveluista kertoo.

A-Insinöörit vastaa Oulun Tilapalveluiden kumppanina peruskorjauksen rakennuttamistehtävistä, valvonnasta sekä kosteudenhallinnan koordinoinnista. Pääurakoitsijana toimii NCC ja arkkitehtuurisuunnittelusta vastaa arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen.

Lyseon liikuntasalissa tehtiin arkeologia kaivauksia touko–elokuussa 2022. Kuva: NCC/Reetta Körkkö

Yhteistoiminnallisuudella kustannussäästöjä ja jouhevuutta kaavoituksen

A-Insinöörin yhteistoiminnallisessa suunnittele ja rakenna -mallissa eri osapuolten osaaminen koottiin yhteen jo hankkeen alkuvaiheessa, jolloin kaikki pääsivät vaikuttamaan toteutukseen.

– Yhteistoiminta on siivittänyt erityisesti suunnitteluvaihetta. Saimme rakennuslupa- ja urakkalaskentasuunnitelmat nopeasti valmiiksi, ja myös kaavamuutos- ja rakennuslupaprosessi eteni todella joutuisasti. Säästöjä on syntynyt, kun olemme päässeet keskustelemaan urakoitsijan kanssa suurimmista hankinnoista ja kilpailuttamaan toimittajia, Tero Kauppila kertoo.

– Historiallisesti arvokkaassa peruskorjauskohteessa yhteinen kehitysvaihe oli todella tarpeellinen. Siinä saimme vietyä suunnittelua eteenpäin, pohdimme työtapoja ja teimme selvityksiä, mitä tämä vanha talo pitää sisällään, NCC:n aluejohtaja Esa Perätalo sanoo.

Peruskorjauksen avaintavoitteina ovat turvallisuus ja terveellisyys.

– Kosteudenhallinta on keskeistä: rakenteisiin ei saa jäädä mitään, josta voisi koitua ongelmia. Rakennuksessa ei ole havaittu sisäilmaongelmia ennen remonttia ja huolehdimme siitä, että rakennus säilyy terveellisenä myös tulevaisuudessa, Timo Kylmänen sanoo.

Hissillä kerroksiin ja ruokalatilat opetuskäyttöön

Päärakennusta on laajennettu kolme kertaa.

– Rakennuksen omintakeisuutta kuvaa, että hissi yltää kolmeen kerrokseen, mutta pysähtymistasoja on kaikkiaan kuusi, Tero Kauppila kertoo.

Peruskorjauksen tilamuutoksista suurin on ruokasalin ja keittiön siirtyminen päärakennuksesta piharakennukseen entisen liikuntasalin tiloihin. Aiemmat ruokalatilat muunnetaan opetuskäyttöön, ja myös kellarikerrokseen rakennetaan henkilökunnan sosiaali- ja työtiloja.

Pihalle ruokasalin yhteyteen rakennetaan lasiveranta, puolilämmin tila, jotta ruokajonossa olisi mukavampi odotella. Lasiveranta ja sen paikalla ollut purettu varastokoppi ovat vesikaton IV-päätelaitteiden lisäksi ainoat rakenteelliset muutokset julkisivuihin.

– IV-päätelaitteet pyritään sijoittamaan mahdollisimman huomaamattomasti katolle. Julkisivun väri on edelleen kellertävä, mutta ei tismalleen sama kuin peruskorjausta edeltävään sävy. Ajan saatossa rakennus on ollut monen värinen – korjaustöitä tehdessä löytyi ikkunanpuitteistakin viittä eri väriä, Tero Kauppila kertoo.

Lisätietoja:
Tero Kauppila, projektipäällikkö, Oulun Tilapalvelut
puh. 040 703 9151
tero.kauppila@ouka.fi

Timo Kylmänen, rakennuttamisjohtaja, A-Insinöörit
puh. 040 624 8835
timo.kylmanen@ains.fi

Esa Perätalo, aluejohtaja, NCC
puh. 0400 921 267
esa.peratalo@ncc.fi

Kuva: Arkkitehtitoimisto Hallamaa & Heiskanen Oy