Turun musiikkitalo Fuuga rakennesuunnittelijalle ”once in a lifetime” -projekti

Turun Aurajoen Kulttuurirantaan rakenteilla oleva musiikkitalo Fuuga etenee aikataulussaan. Betonirunko on valmistumassa, osa seinää on jo harjakorkeudessa ja teräsrakenteiden, mukaan lukien julkisivun teräselementtien, asentaminen alkaa syksyllä viimeisten betonivalujen kanssa.

– Tuleva musiikkitalo on arkkitehtuuriltaan ja akustiikaltaan huipputasoinen rakennus, ja edellyttää myös rakennetekniikalta ratkaisuja, jotka on suunniteltu vain Fuugaa varten. Näitä erikoisratkaisuja on suunnittelu taloon useita kymmeniä, Fuugan vastaava rakennesuunnittelija, operatiivinen johtaja Pekka Narinen A-Insinööreistä kiteyttää.

Fuugan rakenneteknisiä ratkaisuja on ollut suunnittelemassa ajoittain 20 A-Insinöörien rakennesuunnittelijaa. Rakennuksen muoto on jo näkyvissä työmaalla. Kuva elokuulta 2024. Kuva: Hartela

Musiikkitaloa rakentaa allianssiryhmänä Turun kaupunki, Hartela, PES-Arkkitehdit sekä WSP Finland. A-Insinöörit vastaa rakennesuunnittelusta WSP:n alihankkijana.

Fuugan kaksi salia, konserttisalina toimiva 1300-paikkainen pääsali sekä 300-paikkainen monitoimisali, tarjoavat maailmanluokan puitteet Turun filharmoniselle orkesterille, konserteille ja muille tapahtumille. Konserttisalissa tukipalkkien välinen etäisyys eli jänneväli on paikoin jopa 40 metriä, ja 30 metriä korkeiden seinien on kannateltava parvilla sijaitsevia katsomoita.

– Parvet ovat kuin kuivausteline Oskarin oksia, suoraan seinästä tulevia ulokkeita, jotka lepäävät pitkien terässiltojen päällä. Rakenteiden varmuuteen on kiinnitetty erityisen paljon huomiota. Parvien liitokset ovat erittäin vaativia, ja niitä varten kehitetyt erikoiskiinnityslevyt menevät läpi betoniseinän, Narinen kuvailee.

Pääsali ja sen katto nousevat korkeimmaksi osaksi musiikkitaloa. Katon teknistä suunnittelua on haastanut erityisesti pitkien jännevälien ja esitystekniikasta johtuvien suurten kuormitusten yhtälö. Konserttisalin katon yksittäisiin tukipisteisiin kohdistuu jopa 400 000 kilon kuormia, mikä vastaa 300 henkilöauton painoa.

– Nostinjärjestelmien ja akustiikan heijastusten vuoksi perusratkaisut eivät ole olleet mahdollisia, jonka vuoksi olemme luoneet roikotettavia rakenteita, jotta painava kattorakenne saadaan toimivaksi, johtava erikoissuunnittelija Arto Hokkanen A-Insinööreistä kertoo.

Box-in-Box -rakenne ”kelluvaan” konserttisaliin

Musiikkitalo Fuugan pääakustikkoina toimivat kansainvälisesti arvostetuimpiin konserttisaliakustikkoihin lukeutuva Eckhard Kahle sekä monikäyttösalien asiantuntija Henrik Möller. Rakenneratkaisujen sovittaminen akustiikan vaatimuksiin on edellyttänyt paljon yksityiskohtien hallintaa ja laskentaa.

– Katsomorakenteiden värähtely on sovitettu yhteen akustisten vaatimusten kanssa. Mallia on otettu vastaavista rakenteista maailmalla ja värähtelymitoituksia on työstetty yhdessä pääakustikkojen ja kolmannen osapuolen tarkastajan kanssa, Narinen kertoo.

Fuugassa on niin sanottu box in box -rakenne eli se koostuu kahdesta, osittain sisäkkäisestä rakennuksesta. Tätä arkkitehtonista ja rakenneteknistä ratkaisua käytetään erityisesti akustisesti vaativissa tiloissa, kuten konserttisaleissa ja äänitysstudioissa.

– Kun tilat rakennetaan ns. kelluvaksi, ulkoisen melun ja tärinän vaikutukset minimoidaan ja saadaan erinomaiset akustiset ominaisuudet. Vastaavia, yhtä korkeatasoisia konserttisaleja pääsee Suomessa suunnittelemaan onnekkaimmat kerran elämässä, Narinen toteaa.

Paljon kaaria, ei juurikaan suoria kulmia

Pyöreät muodot ja suorien kulmien puuttuminen ovat vaikuttaneet paitsi rakennesuunnitteluun myös työmaatyöhön. Esimerkiksi konserttisalin muodossa on lähes 20 eri kaarevuussädettä.

Musiikkitalo Fuugan kulmikkaassa julkisivussa on paljon lasia, ja osa julkisivun pilareista ovat rakenteellisia. Niiden tehtävänä on tasata talon eri kerrosten kuormia. Havainnekuva: PES-Arkkitehdit

Seinien betonien kaarevat raudoitukset on mallinnettu A-Insinööreissä, ja raudoitteet taivutettu valmistuksessa oikeaan muotoon.

– Kuten monessa isossa hankkeessa, alkuperäisiä suunnitelmia on kehitetty yhdessä työmaan kanssa rakennettavampaan ja taloudellisempaan suuntaan. Konserttisalin rakenteen toteuttamiseksi tutkittiin paljon erilaisia ratkaisuja. Sali tehdään jälkijännitettyinä holveina, joka sallii myös talotekniikan mahtumisen kattoholvin alle, Narinen kertoo.

Musiikkitalon kantavien rakenteiden turvallisuusvaatimukset kuuluvat Suomen vaativimpiin. Rakenteiden kestävyys on varmistettu A-Insinööreissä mm. sisäisellä kolmannen osapuolen laskennalla digitaalisessa laboratoriossa.

Musiikkitalon rakentaminen on ollut käynnissä vuodesta 2023. Talo avautuu yleisölle syksyllä 2026.

Lisätietoja:
Pekka Narinen, operatiivinen johtaja, A-Insinöörit
Puh. 040 500 1411
pekka.narinen@ains.fi