Aalto-yliopiston sisarrakennukset Marsio ja Kide Otaniemeen – tahtituotanto siivittää Kide-rakennuksen valmistumista
Aalto-yliopiston Otakaari 2 -hankkeen uudet opetus- ja tutkimusrakennukset Marsio (Otakaari 2 A) sekä nimikilpailun myötä syyskuun alussa nimetty Kide (Otakaari 2 B) nousevat Espoon Otaniemen kampukselle. Ensimmäisenä valmistuu Kide, jonka sisävalmistustöissä on nojattu tahtituotannon menetelmiin.
Kide-uudisrakennus tuo Perustieteiden korkeakoululle ja Sähkötekniikan korkeakoululle 5 700 neliötä lisää opetus- ja toimistotilaa sekä tutkimustiloja soveltavan fysiikan kokeelliseen tutkimukseen. Kolmikerroksisen rakennuksen pohjakerrokseen sijoittuu erityisperustusten varassa lepäävät 600 neliön laboratoriotilat.
– Suunnittelua ovat ohjanneet tarkka värähtelyn ja akustiikan sekä sisäilmaolosuhteiden, kuten lämpötilan, kosteuden ja epäpuhtauksien, hallinta. Tarkkaan kontrolloiduilla olosuhteilla mahdollistetaan oikea ympäristö huippututkimuksen tekemiseen herkillä instrumenteilla, Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n rakennuttamisen ja kiinteistökehityksen johtaja Jarmo Wilander kertoo.
Laboratoriossa tehdään monialaista tutkimusta. Kide-rakennuksesta on kulku Nanotaloon ja Nanomikroskopiakeskukseen, ja se tuo lisää mahdollisuuksia myös yhteistyöhön nanoteknologian alalla.
– Kide-rakennuksen rakennustöissä on käytetty onnistuneesti tahtituotannon menetelmiä. Kaikki sisävalmistustyöt on tehty valmiiksi seitsemässä kuukaudessa laboratoriolaitteiden asennuksia lukuun ottamatta, rakennuttajakonsultti Roope Haimila kertoo A-Insinööreistä.
Kide-rakennus on luovutettu syyskuun lopussa NCC:ltä Aalto-yliopistokiinteistöille, ja parhaillaan käynnissä on kalustus kohti rakennuksen käyttöönottoa tammikuussa 2024. Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen
A-Insinöörit toimii Aalto-yliopistokiinteistöjen (ACRE) rakennuttajakumppanina ja valvojana Otakaari 2 -allianssihankkeessa. Palveluntuottaja on rakennusyhtiö NCC ja rakennusten arkkitehtisuunnittelija Arkkitehtitoimisto SARC. Tahtituotannon suunnittelussa apuna on ollut Vison.
Sisätyöt etenevät päivän tahdeissa
Kide-rakennuksen sisävalmistustyöt oli suunniteltu päivän pituisiin työpaketteihin, “vaunuihin”, joita suorittavat työryhmät tietävät tarkalleen missä olla ja mitä tehdä minäkin päivänä.
– Tahtituotanto tuo työmaalle ennakoitavuutta. Kaikkien tilojen, myös laboratorion, asennukset mietittiin hyvin yksityiskohtaisesti ennakkoon. Meillä oli joka aamu palaveri, missä alihankkijoiden nokkamiehet ja työnjohto kokoontuvat. Samalla tulivat esille mahdolliset ongelmat, työpäällikkö Timo Rönnblad NCC:ltä kertoo.
NCC:lle Otakaari 2 on toinen varsinainen tahtituotantohanke vuonna 2020 Helsingin Konepajan alueelle valmistuneen The Folks Hotelin jälkeen.
– Kiteen jokaisessa kerroksessa on kymmenisen tahtialueetta, kukin kooltaan noin 140–150 neliötä. Päivän tahdilla yhden alueen läpi meni noin 70–80 tehtävää, Rönnblad jatkaa.
Tuottavuutta tarkemmalla alkuvaiheen suunnittelulla
Tahtituotanto edellyttää tavanomaista valmiimpia rakennussuunnitelmia ja tarkempaa työvaiheiden suunnittelua ennen työmaavaihetta. Kide-rakennuksen kohdalla merkittävät suunnitteluratkaisut on tehty urakoitsijan ja suunnittelijoiden yhteistyönä hankkeen varhaisessa vaiheessa.
– Suunnittelun ohjaukselta tahtituotanto vaatii perinteistä toteutustapaa enemmän, sillä työmaavaiheessa on haastavampaa ratkaista eteen tulevia ongelmia ilman, että tahti kärsii. Tahtituotannossa edetään jatkuvasti ikään kuin kriittisellä polulla, mutta suunnitellusti, yhteistyössä ja tuottavammin, Roope Haimila sanoo.
Rakentamisessa tahtituotanto liitetään yleensä kohteisiin, joissa tehdään paljon samalaisena toistuvaa tilaa, kuten hotelli- tai sairaalahuoneet. Kide osoittaa, että tahtituotannosta saadaan etua myös vähemmän toistuvissa tiloissa.
– Jos joku osa kokonaisuudesta on järkevämpää tehdä muulla tavalla, sen voi erottaa tahtituotannosta. Kide-rakennuksessakin teknisten tilojen ja konehuoneiden rakentaminen on jätetty tahtituotannon ulkopuolelle, Haimila kertoo.
Naapurirakennukseen, Aino Marsio-Aallon tyttönimen mukaan nimitettyyn Marsioon, on tulossa 6 500 neliömetriä huippuluokan monitoimitilaa taiteen ja median opetukseen ja erilaisiin tapahtumiin sekä studiokeskus. Marsio valmistuu Kiteen jälkeen syyslukukaudeksi 2024. Samaan kortteliin kuuluu myös Alvar Aallon suunnittelema Nanotalo, joka on yksi maailman johtavista matalien lämpötilojen ja nanoelektroniikan tutkimusympäristöistä.
Lisätietoja:
Roope Haimila, rakennuttajakonsultti, A-Insinöörit
puh. 040 823 1230
roope.haimila@ains.fi
Timo Rönnblad, työpäällikkö, NCC
puh. 050 330 9553
timo.ronnblad@ncc.fi
Noora Stapleton, viestinnän erityisasiantuntija, Aalto-yliopisto
puh. 050 353 1525
noora.stapleton@aalto.fi
