Poikkeuksellisen laaja selvitys kertoo, kuinka junaliikenteen tärinä vaikuttaa radanvarren 35 000 kotiin Kouvolassa, Kotkassa ja Haminassa 

Kouvolasta Kotkaan ja Haminaan kulkevalla rataosuudella on käynnissä mittava parannus- ja korjaushanke. Väyläviraston tavoitteena on parantaa liikennöinnin täsmällisyyttä ja nostaa tavaraliikenteen käyttämän rataosan kapasiteettia. A-Insinöörit teki hankkeen yleissuunnitelmaa varten kattavat melu- ja tärinäselvitykset, joita on tarkennettu syksyn mittaan maastotutkimuksilla.

Tärinäselvityksissä tarkasteltavana oli poikkeuksellisen laaja alue. Raideliikenteen melun ja tärinän vaikutuksia arvioitiin 80 kilometrin matkalta kaikkiaan 34 795 loma- ja asuinrakennuksen kohdalla. Samalla kartoitettiin tarkempaa jatkosuunnittelua varten melun ja tärinän kannalta merkittävimmät kohdealueet.

Mittakaavaltaan ainutlaatuinen selvitystyö toteutettiin A-Insinöörien kehittämällä uudella laskentamenetelmällä, jonka avulla vaikutukset voidaan laskea jokaisen rakennuksen osalta erikseen digitaalisesti avoimeen dataan ja mittaustietokantaan nojaten.

– Yhtä laajaa tärinäselvitystä ei tiettävästi ole tehty aiemmin Suomessa. Algoritmiavusteinen työkalu hyödyntää eri lähteitä, kuten tietoja junaliikenteestä, kiinteistöistä ja maaperästä. Näin laaja selvitystyö ei olisi ollut mahdollista ilman kehittämäämme työkalua, kertoo suunnittelujohtaja Timo Huhtala A-Insinööreistä.

– Laskentamenetelmämme poimii lähtötiedot osin automaattisesti, laskee tärinävaikutukset jokaisen kiinteistön osalta erikseen ja visualisoi tulokset karttapohjalle.

Selvityksillä kattava kokonaiskuva

Yksi Kouvola–Kotka/Hamina-ratahankkeen tavoitteista on, ettei raideliikenteen kapasiteetin lisäys ja raskaampi liikenne lisää melu- ja tärinähaittoja alueella.

– Olemme saaneet palautteita raideliikenteen aiheuttamasta melusta ja tärinästä, mutta meillä ei ollut kokonaiskuvaa tilanteesta. Laajan alueen kattavan kokonaiskuvan lisäksi halusimme myös ennusteen siitä, miten tärinää ja melua aiheutuu tulevaisuudessa ratahankkeen valmistuttua, kertoo apulaisjohtaja Miia Kari Väylävirastosta.

Tärinän voimakkuuteen vaikuttavat muun muassa etäisyys radasta ja maalaji, jota pitkin tärinä kulkee. Pehmeikköalueilla tärinän haittavaikutukset ovat yleensä suuremmat kuin alueilla, joiden maaperä on kova. Tärinäselvityksen mittaustuloksia on tarkennettu syksyn kuluessa maastotutkimuksilla yhdeksällä eri kohdealueella.

– Suoritetut maaperän mittaukset ovat nekin täysin uudentyyppisiä Suomessa. Selvitimme Väyläviraston kanssa maailmalla käytettyjä maaperän mittausmenetelmiä, ja hankimme maastotutkimuksia varten uudenlaisia mittausvälineitä, Timo Huhtala kertoo.

Melu ja tärinä eivät lisäänny tulevaisuudessa

Melu- ja tärinälaskelmissa huomioitiin kaikkein raskaimman kaluston liikennöinti radalla. Selvitystyön lopulliset tulokset valmistuvat alkuvuonna.

– Saamme laskelmien avulla käsityksen siitä, kuinka paljon kiinteistöjä on minkäkin tasoisilla melu- ja tärinäalueilla radan varrella. Meille on tärkeää, että tulokset on tulkittu mahdollisimman aukottomasti. Niiden perusteella ryhdymme haarukoimaan tarvittavia toimenpiteitä tärinään liittyen, Miia Kari kertoo.

Kaikki toimenpiteet suunnitellaan tapauskohtaisesti. Tärinää voidaan torjua esimerkiksi nopeusrajoituksin, joita tälle rataosuudelle on jo asetettu ennestään. Hankkeessa tutkitaan myös vaihtoehtoisia vaimennusrakenteita, joiden suunnittelusta vastaa A-Insinöörit.

Kouvola-Kotka/Hamina-ratahankkeessa tehdään muun muassa radan peruskorjaus, nostetaan akselipaino 25 tonniin ja uusitaan turvalaitteet. Akselipainon nosto vaatii myös siltojen ja radan alla olevien rumpujen uusimista. Hanke käynnistyi vuonna 2020, ja sen on määrä valmistua kokonaisuudessaan vuonna 2025.

Lisätietoja:
Timo Huhtala, suunnittelujohtaja, A-Insinöörit
puh. 040 643 3762
timo.huhtala@ains.fi

Miia Kari, apulaisjohtaja, Väylävirasto
puh. 050 472 5216
miia.kari@vayla.fi