Lasimurskaa ja posliinia kiertotaloustiiliin – Jätkäsaaren elinikäisen oppimisen kiertotalouskortteliin uudenlainen julkisivumateriaali
Hanke on osa Helsingin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa. Hankkeen kehittämisteemoina ovat rakentamisen aikainen kiertotalous sekä kohtuuhintaiset ja toistettavat kiertotalousratkaisut. Kohteessa toteutuvat vähähiilisyys, uudelleen käyttö, irrotettavuus ja korjattavuus pitkän elinkaaren aikana.
Jätkäsaaren elinikäisen oppimisen kiertotalouskorttelin rakennuttajana on Yrjö ja Hanna -säätiö, KVR-urakan toteuttajana on YIT, arkkitehtisuunnittelusta vastaa ARK-House Arkkitehdit ja muista suunnittelualoista A-Insinöörit, joka toimii hankkeessa myös kiertotalouden ja kestävän rakentamisen konsulttina. Kiertotalouskorttelin arvioidaan valmistuvan vuonna 2026.
Tavoitteena kestävä kierrätyspohjainen julkisivumateriaali
Kiertotalouskorttelin rakentamisessa pyritään käyttämään materiaaleja, jotka ovat uusiutuvia, kierrätettyjä tai kierrätettäviä, tai ympäristöä vähemmän kuormittavia. Urakoitsijana toimiva YIT kartoitti A-Insinöörien kanssa julkisivuun sopivaa kiertotalousmateriaalia, joka täyttäisi myös asemakaavan vaatimukset tiilestä.
Jätkäsaaren elinikäisen oppimisen kiertotalouskorttelin julkisivujen kiertotaloustiilet valmistetaan Suomessa ja niissä käytettävä savi on kotimaista.
– Selvitimme muutamien Suomessa toimivien yritysten mahdollisuuksia lähteä mukaan kehittämään kierrätysmateriaalista uutta julkisivumateriaalia, ja saatoimme yhteen lopulta Iittalan lasitehtaan, Wienerbergerin ja kohteen arkkitehtisuunnittelusta vastaavat, sanoo kestävän rakentamisen asiantuntija Janita Rintala A-Insinööreistä.
Wienerbergerin ja arkkitehtitoimiston välisten keskusteluiden pohjalta syntyi ajatus kierrätyslasia ja saniteettiposliinia sisältävän kiertotaloustiilen valmistamisesta pääasialliseksi julkisivumateriaaliksi.
– Meillä oli jo aiempaa kokemusta saniteettiposliinin käytöstä osana tiilimassaa. Laboratoriotestien perusteella kierrätyslasin käyttö näytti lupaavalta ja pääsimme etenemään ripeästi tehdaskokeisiin, Wienerbergerin tuotekehityksestä vastaava Milla Ahti-Kotilainen sanoo.
– Olemme halunneet kiertotalouden ratkaisujen jäävän näkyviin myös rakenteissa. On ollut hyvä huomata, että näinkin merkittävä kierrätysaineiden käyttö ei kuitenkaan oleellisesti muuta tiilen ulkonäköä. Se kannustaa kiertotaloustiilien laajempaankin käyttöön. Hienoa, että hankkeen myötä syntyi pysyvä tuote Wienerbergerin mallistoon. Lisäksi tiilet valmistetaan Suomessa ja niissä käytettävä savi on kotimaista, toimitusjohtaja Petri Kokkonen sanoo Yrjö ja Hanna -säätiöstä.
Kierrätysmurskeiden käyttö tiilen valmistuksessa vaikuttaa tiilen ulkonäköön ja siten muurattuun julkisivupintaan. Hiekkaa ja savea korvaavat aineet vaikuttavat myös tiilimassan käyttäytymiseen poltossa. Siksi kaikki kierrätysaineita sisältävät tuotteet koepoltetaan ja testataan huolellisesti. Noin 40 prosenttia kierrätysaineita sisältävät tiilet ovat ulkonäöltään tavanomaisia tiiliä rouheampia ja posliini- ja lasimurskeen voi havaita pieninä kiteinä tiilen pinnassa. Teknisesti kiertotaloustiilet täyttävät CE-merkintään vaadittavat ominaisuudet.
Kokonaisvaltainen kestävä rakentaminen näkyy suunnittelussa
Kiertotalouskorttelissa tulevaisuuden kestävään rakentamiseen suhtaudutaan kokonaisvaltaisesti. Se näkyy esimerkiksi rakennesuunnittelussa, jossa otetaan huomioon rakenteiden irrotettavuus. Lisäksi LVI-suunnittelua sekä energiajärjestelmiä tarkastellaan siten, että ne palvelevat myös pitkälle tulevaisuuteen. Tulevaisuuden ilmasto-oloihin varautuen pihasuunnittelu tehdään rankkasateet ja hellejaksot huomioiden sekä luonnon monimuotoisuutta vaalien.
Lisätietoja:
Petri Kokkonen, toimitusjohtaja, Yrjö ja Hanna -säätiö sr.
puh. 040 457 1670
petri.kokkonen@yrjojahanna.fi
Janita Rintala, kestävän kehityksen asiantuntija, A-Insinöörit
puh. 041 731 3118
janita.rintala@ains.fi
Havainnekuva: ARK-House Arkkitehdit
