Yhteistoiminnallisuus säästää rahaa ja parantaa laatua kuntien rakennushankkeissa

Rakennushankkeet ovat usein monimutkaisia kokonaisuuksia, joiden äärellä yhteistyö ja luottamus ovat kullanarvoisia. Tämä on tiedetty rakennusalalla aina. Mutta vasta allianssimalli toi työkalun, jolla voidaan edistää kestävää rakentamista tarjouskilpailusta lähtien – yhteistoiminnallisuuden.

Tammikuussa 2021 Oulun avautui uusi Kiiminkipuiston koulu 600 oppilaalle. Se suunniteltiin yhdessä koulun henkilökunnan kanssa, valmistui aikataulussaan ja budjetissaan ja luovutettiin virheettömänä tilaajalle, Oulun Tilapalveluille, ilman kuluja lisä- tai muutostöistä. Kouluhanketta voi hyvin kutsua minielinkaarihankkeeksikin: pääurakoitsija Oulun Rakennusteho vastaa kiinteistöstä poikkeuksellisen pitkän, kymmenen vuoden takuuajan.

Kiiminkipuiston koulu toteutettiin uudella, yhteistoiminnallisella KVR- eli kokonaisvastuu-urakkamallillamme. Tilaaja, tarjouskilpailuun osallistuneet urakoitsijat sekä koulun opettajat kokoontuivat kilpailutusvaiheessa työpajoihin miettimään yhdessä, millaista koulua lähdetään rakentamaan. Osapuolet pääsivät jo tarjousvaiheessa antamaan oman näkemyksensä tavoitteista, kuten kustannuksista, tilaratkaisuista ja teknisistä ominaisuuksista. Myös työmaaosaaminen saatiin alusta alkaen mukaan.

Samalla yhteistoiminnallisella toteutusmuodolla valmistui myös Muhoksen uusi lukio, jonka henkilöstöä kuultiin käyttäjänäkökulman asiantuntijoina koko rakentamisen ajan. Koulun väki pääsi käytännössä vaikuttamaan pohjapiirustuksiin, kalustevalintoihin ja ”ihan kaikkeen”. Siksi koulusta tuli toimiva juuri heille, joille se on tarkoitettu. Myös Muhoksen lukio valmistui budjetissa ja sovitussa aikataulussa.

Yhteistoiminnallisessa KVR-urakkamallissa panostetaan tarjouskilpailutukseen

KVR-urakkamuoto on tyypillinen, perinteisesti hyvin toiminut malli julkisissa talonrakennushankkeissa. Haastavinta näissä hankkeissa on yleensä ollut se, miten saadaan avattua urakoitsijoille tarjouspyynnöissä rakennuttajan ja käyttäjien tahtotila. Niin kauan kuin vain paperit keskustelevat, ei voi syntyä yhteistä ymmärrystä tavoitteista.

Yhteistoiminnallisuuteen nojaamalla paperinmakuinen tarjouskilpailu voi muuttua arvoa tuottavaksi osaksi hankkeen suunnittelua ja luottamuksen rakentamista, sekä lujittaa samalla hankkeen osapuolten sitoutumista tavoitehintaan ja laatuun.

Yhteistoiminnallisessa KVR-urakassa pääurakoitsija valikoidaan osallistavissa työpajoissa, jossa paitsi kehitettään hanketta, arvioidaan ihmisten ja organisaatioiden kyvykkyyttä yhteistoimintaan.

Yhteistoiminta ei ole tässäkään toteutusmuodossa ”vain yhteistyötä”, vaan sopimuksiin kirjattu konkreettinen vaatimus, joka toteutuu yhteisten tavoitteiden asettamisen, läpinäkyvän ja avoimen vuorovaikutuksen sekä kannustavan palkitsemisjärjestelmän kautta. Myös rakennusten käyttäjät pääsevät yhteistoiminnallisessa urakkamallissa totuttua merkittävästi paremmin mukaan rakennusprosessiin.

Yhteistoiminnallisuudella parempaa laatua kustannusraameissa

Perinteiset urakkamuodot eivät kustannustehokkuutta tavoitellessaan välttämättä tuota laadukasta lopputulosta. Allianssi- ja elinkaarimallit ovat puolestaan sopimuksinakin varsin raskaita läpivietäviä ja siksi hankalasti sovitettavissa pieniin ja keskisuuriin rakennushankkeisiin.

Allianssimallin elementtejä hyödyntävään yhteistoiminnalliseen KVR-urakkamalliin on poimittu parhaat palat useammasta hankemuodosta: rakennushanketta kehitettään yhdessä, rahasta ja suunnitelmista uskalletaan puhua avoimesti ja rakennukset toteutetaan, yleisiin urakkaehtoihin nojautuen, kestämään aikaa ja käyttöä.

Toteutuneiden hankkeiden perusteella yhteistoiminnallisuus tuottaa perinteisiin toteutusmuotoihin verrattuna enemmän arvoa. Arvo ei kuitenkaan synny itsestään, vaan edellyttää sitoutumista ja hankkeen alussa kaikilta hieman tavanomaista suurempaa panostusta. Lopputulos kuitenkin palkitsee.

Yhteistoiminallinen KVR-urakkamalli soveltuu erittäin hyvin palvelemaan kaupunkien ja kuntien pieniä ja keskisuuria rakennushankkeita. Itse asiassa ei ole olemassa hanketta, jota yhteistoiminnallisuus ei hyödyttäisi: se on keino ylläpitää ja parantaa rakentamisen laatua rajallisten kustannusraamien puitteissa.

Kirjoittajat Ari-Matti Jänkälä ja Markku Könnö ovat monissa vaativissa hankkeissa kouliintuneita, innovaatioihin ja uuteen ajatteluun kannustavia rakentamisen projektijohtaja. Ari-Matti luotsaa A-Insinöörien rakennuttamisen yksikköä Oulussa ja Markku Turussa.