Suunnitteluosaamisellamme on globaalia kilpailukykyä – ja Ukrainassa sitä tarvitaan kipeästi

Joskus täytyy mennä kauemmas nähdäkseen metsän puilta. Viime aikojen vierailut kansainvälisillä kentillä ovat osoittaneet, miten vahva Suomi-kuva rakentamisen verkostoissa Keski-Euroopassa on ja kuinka kilpailukykyisiä osaamisen puolesta suomalaiset suunnittelijat ja konsultit globaalisti ovat, Jyrki Keinänen kirjoittaa.

Kuten 1980- ja 90-luvun projektiviennin huippuvuosina, maineemme ja vahvuutemme perustuvat asiantuntijoiden kovaan osaamistasoon, luotettavuuteen sekä sujuvaan, läpinäkyvään projektijohtamiseen.

Suomalainen arkkitehtuuriosaaminen on erittäin korkealle arvostettua jo perinteisesti. Betoni- ja nykyisin myös puurakentamisessa kuulumme rakennesuunnittelijoina, tuoteteollisuuden kumppaneina ja elementtiteknologioiden taitajina maailman kärkiosaajiin. Näyttää siltä, että olemme nousemassa opettajan asemaan energiatehokkuuden lisäksi myös EU-taksonomian korostamassa kiertotaloudessa ja vihreässä siirtymässä – niin paljon tehtävää kun tällä saralla meilläkin vielä riittää.

Toinen ns. uudempia huippuosaamisalueitamme on tietomallinnus. Kyse ei ole vain BIM-suunnittelun läpilyönnistä eri suunnittelualoilla vaan myös mallien kokonaisvaltaisesta hyödyntämisestä, pilottien muodossa ja viranomaisprosesseissakin.

Kun alan foorumeilla, esimerkiksi kansainvälisen insinöörikonsulttiyhdistys FIDIC:in vuotuisessa konferenssissa, puhutaan rakentamisen digitalisaatiosta tai ympäristövastuusta, katseet kääntyvät suomalaisiin. Miten muuttaa tämä vahvuus arvoksi kansainvälisillä markkinoilla, muutoin kuin yhdessä suomalaisen asiakkaan kanssa asiakkaan ulkomaisessa kohteessa? Tätä kysymystä pohditaan suunnittelu- ja konsulttialalla Suomessa aivan liian vähän.

Tehokkuutemme pitäisi olla kaksinkertainen, jotta pääsemme henkilöstökustannuksissa samalle viivalle vaikkapa keski-eurooppalaisten suunnittelijoiden kanssa. Projektivienti paikallisille asiakkaille, esimerkiksi sairaalahankkeisiin, yhdessä paikallisten kumppaneiden kanssa kestää tämän hinnoitteluhaasteenkin. Suomalaisen tietotaidon ja teknologioiden hivuttaminen yritysostojen kautta puolestaan vaatii investointeja, riskinottoa ja rohkeutta sekä laaja-alaista osaamista. Mahdollisuuksia yhtä kaikki on!

Hyökkäyssodan runtelemassa Ukrainassa jälleenrakentamisen tarve on kahtalainen: Ensimmäinen ja akuutti on humanitaarinen apu, jonka liittyy elämän välttämättömyyksien – energia-, vesi- ja katuinfran, sairaaloiden ja koulujen – nopeaan uudelleen rakentamiseen.

Vajaan vuoden kuluessa Venäjä on tuhonnut Ukrainan rakennettua ympäristöä Suomen rakennetun omaisuuden verran. Pitkällä tähtäimellä kaikki täytyy rakentaa uudelleen. Merkityksellistä Ukrainan tulevaisuuden kannalta on, miten tehokkaasti jälleenrakennus edistää korruptiovapaata, läpinäkyvää ja yhteistyöhön nojaavaa rakentamisen kulttuuria sekä teknologialoikkia mm. kestävän ja käyttäjälähtöisen suunnittelun alueilla. Edessä on – toivottavasti enemmin kuin myöhemmin – vuosikymmenten projekti, jossa meidän täytyy maailman kärkiosaajina olla mukana.  

EK, Teknologiteollisuus ja Rakennusteollisuus, ovat olleet aktiivisia, jotta suomalainen osaaminen ja suomalaisen rakentamisen periaatteet ja käytännöt tulisivat huomioiduksi tahoilla, jotka tulevat kanavoimaan jälleenrakennusrahaa. Raameja luodaan nyt.

Me yritykset olemme Suomessa olleet ujoja. Jo suhdanneriippuvuuksienkin vuoksi meidän on hyvä herätä, aktivoitua ja olla enemmän eurooppalaisia.

Kirjoittaja Jyrki Keinänen on A-Insinöörien entinen toimitusjohtaja ja luotsannut vuoden 2023 alusta lähtien yhtiön kansainvälistymisen tietä. Twitter: @jyrkikeinanen LinkedIn: Jyrki Keinänen