-
Palvelut
- Hankekehitys ja kaupunkikehitys
-
Projektinjohto ja rakennuttaminen
- Hankesuunnittelu
- Hankintakonsultointi
- Hankkeen johtaminen ja rakennuttaminen
- Kosteudenhallinta
- Käyttöönottopalvelut
- Projektinjohtopalvelut
- Rakentamisen riskienhallinta
- Rakentamisen valvonta
- Talotekniikan asiantuntijapalvelut
- Turvallissuuskoordinointi
- Toteutusmuotokonsultointi
- Vuokralaiskoordinointi
- Prodect.com
- Arkkitehtisuunnittelu
-
Rakennesuunnittelu
- Rakennesuunnittelu
- Puurakennesuunnittelu
- Asuin- ja hybridirakennusten rakennesuunnittelu
- Hotellien ja majoitustilojen rakennesuunnittelu
- Koulujen, oppilaitosten ja päiväkotien rakennesuunnittelu
- Kulttuuritilojen rakennesuunnittelu
- Liike- ja toimitilojen rakennesuunnittelu
- Palotekninen suunnittelu
- Pysäköintitilojen ja terminaalien rakennesuunnittelu
- Sairaaloiden ja terveydenhuollon tilojen rakennesuunnittelu
- Tekninen laskenta (FEM ja CFD)
- Teollisuushankkeiden rakennesuunnittelu
- Tutkimus- ja tuotekehityspalvelut
- Urheilu- ja vapaa-ajan tilojen rakennesuunnittelu
-
Teollisuuden suunnittelu
- Energiahuolto
- Energiakatselmukset
- Energia- ja LVIS-mittaukset
- Hankkeen johtaminen ja rakennuttaminen
- Kylmätekninen suunnittelu
- Palotekninen suunnittelu
- Prosessisuunnittelu
- Puhdastilasuunnittelu
- Päästömittaukset
- Sähkösuunnittelu
- Tekninen laskenta (FEM ja CFD)
- Teollisuuden LVI-suunnittelu
- Teollisuuden tekninen turvallisuus
- Teollisuusautomaatio
- Teollisuushankkeiden rakennesuunnittelu
- Tutkimus- ja tuotekehityspalvelut
- Ympäristövaikutusten arviointi
- Korjaussuunnittelu
-
Infrasuunnittelu
- Infran ylläpitopalvelut
- Katusuunnittelu
- Liikennesuunnittelu
- Maankäytön suunnittelu
- Maisemasuunnittelu
- Muut infraympäristön rakenteet
- Ratasuunnittelu
- Satamien, vesirakenteiden ja tuulivoimapuistojen suunnittelu
- Siltojen ja taitorakenteiden suunnittelu
- Tiesuunnittelu
- Valaistussuunnittelu
- Ympäristövaikutusten arviointi
- Pohjarakentamisen suunnittelu
-
Kalliosuunnittelu ja maanalaiset tilat
- Kalliorakennussuunnittelu
- Kalliorakenteiden korjaussuunnittelu
- Kalliorakenteiden tarkastukset ja kuntoarviot
- Maanalaisten tilojen hankekehitys
- Maanalaisten tilojen korjaussuunnittelu ja käyttötarkoituksen muutokset
- Maanalaisten tilojen rakennesuunnittelu
- Maanalaisten tilojen pää- ja arkkitehtisuunnittelu
- Talotekninen suunnittelu
- Energiasuunnittelu
- Akustiikka ja melu
- Laskenta- ja elinkaaripalvelut
-
Vähähiilinen rakentaminen ja kiertotalous
- Energiakonsultointi
- EPD-ympäristöseloste
- Hiilijalanjälkikonsultointi
- Hiilijalanjälkilaskenta
- Hiilineutraali aluerakentaminen
- Kiertotalouskonsultointi
- Purkujätteen hyväksyntä ja kelpoisuus
- Purkukartoitus
- Rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen optimointi
- Uusiomaarakentaminen
- Vähähiilinen rakennuttaminen
- Ympäristöpalvelut
- Tutkimukset ja mittaukset
- Muut asiantuntijapalvelut
- Referenssit
- Asiantuntija-artikkelit
- Uutiset
- Yritys
- Yhteystiedot
- Pyydä tarjous
- Koti
- Asiantuntija-artikkelit
- Puurakentaja, välipohjan askelääneneristävyyttä voi parantaa
Puurakentaja, välipohjan askelääneneristävyyttä voi parantaa kustannustehokkaasti
Puukerrostalojen kilpailukyky riippuu paljolti välipohjasta, erityisesti siitä, miten lattia eristää askelääntä. Uuden laskentamenetelmän avulla lattiarakenteen askelääneneristävyys voidaan määrittää ilman laboratoriokokeita. Se, mikä ennen kehitettiin yrityksen ja erehdyksen kautta, voidaan nyt johtaa laskennallisesti, kirjoittavat Pekka Latvanne ja Mikko Kylliäinen.
Puurakenteisten asuinkerrostalojen kilpailukyvyn kannalta välipohja on tärkeä rakennusosa, johon kohdistuu paljon vaatimuksia. Huoneistojen välinen lattiarakenne ei saa taipua liikaa, sen täytyy olla palonkestävä ja siltä edellytetään tiiviyttä akustiikan ja ääneneristyksen vuoksi.
Monen tekijän on oltava kunnossa, jotta puukerrostalon välipohja on asukkaalle terveellinen, turvallinen ja mukava sekä rakentajalle taloudellinen.
Lattiarakenteissa on tärkeää askelääneneristävyys, miten hyvin tai huonosti välipohja eristää askelääniä – siis erilaisia lattiaan osuvien iskujen ääniä, kuten esineiden putoamista, huonekalujen siirtelyä, kantapäiden kopinaa tai lasten leikkiä.
Puuvälipohjien kehitystyö on pitkään perustunut kokeilemiseen ja laboratoriomittauksiin, mikä ei ole kovin kustannustehokas eikä nopea tapa optimaalisimman ratkaisun tunnistamiseen, saati puurakentamisen kehittymiseen ylipäätään. Uusi tuotekehitysmenetelmä edistää askelääneneristävyyttä ja asumisen mukavuutta. Lue lisää: Puurakentaminen on ekoteko – Tunnetko nämä 6 kohdetta?
Ääneneristys vaikuttaa merkittävästi asumisviihtyvyyteen
Huoneistojen ääneneristys vaikuttaa merkittävästi siihen, miten miellyttävää niissä on asua. Puu on betoniin verrattuna kevyttä, ja se on ääneneristävyydeltään heikompaa kuin paksuudeltaan vastaava betonikerros tai kipsilevy.
Puukerrostaloissa ääneneristys ei siis voi perustua puun massaan. Tämän vuoksi puurakenteet ovat tavalla tai toisella kerroksellisia siten, että levykerrosten välissä on ääntä vaimentavalla materiaalilla kokonaan tai osin täytetty ilmaväli. Levykerrokset voivat lisäksi muodostua useasta kerroksesta.
Puurakenteiden monimutkaisuuden vuoksi askelääneneristävyyden laskentaan ei ole aiemmin ollut suunnittelutyöhön soveltuvia laskentamenetelmiä. Arviointi on perustunut suurelta osin kokemusperäiseen tietoon ja laboratoriokokeisiin.
A-Insinöörien akustiikkasuunnittelussa kehitetyllä parametrisella laskentamallilla voidaan nyt kustannustehokkaasti määrittää puuvälipohjan askeläänitasoluku sekä askeläänitasot eri taajuuksilla. Laskentamalli soveltuu paitsi suunnitteluun myös tuotekehitykseen: sen avulla voi vertailla erilaisia lattiarakenneratkaisuja nykymenetelmiä huomattavasti nopeammin ja tehokkaammin.
Laskentamenetelmä perustuu laajan tutkimuskirjallisuuden pohjalta tunnistettuihin, askelääneneristykseen vaikuttaviin tekijöihin sekä omaan tutkimus- ja kehitystyöhön. Laskentamallin toimivuus on testattu vertailussa, jossa oli mukana laboratoriossa ja asuinrakennuksissa mitattuja välipohjarakenteita.
Puuvälipohjia voi kehittää toimivammiksi ja taloudellisemmiksi
Meillä puukerrostalojen välipohjat on pitkään tehty niin, että kantavaan puurakenteeseen liittyy tavalla tai toisella toteutettu kelluva lattia sekä joustavasti ripustettu alakatto.
Suomessa on kuitenkin kehitetty myös puuvälipohja, joka täyttää askelääneneristävyyden vaatimukset ilman kelluvaa lattiarakennetta; välipohjan akustinen toiminta perustuu kansilevyn massaan sekä alakaton levytyksen joustavaan ripustukseen. Tämä hanke on hyvä osoitus siitä, että puurakenteiden kehitystyössä kannattaa hyödyntää uusimpia alan tutkimuksia ja kehitysprojekteja.
Puuvälipohjia on mahdollista kehittää akustisesti paremmin toimiviksi ja samalla kustannustehokkaiksi. Askelääneneristävyyden laskentamalli on tässä käyttökelpoinen, tehokas ja maailmanmitassakin ainutlaatuinen suunnittelun työkalu.
Kirjoittajat DI, projekti-insinööri Pekka Latvanne sekä TkT, yksikönjohtaja Mikko Kylliäinen työskentelevät A-Insinöörien akustiikkasuunnittelun yksikössä. Yksikössä kehitettyä askelääneneristävyyden laskentamenetelmää on esitelty tänä vuonna Pohjoismaisessa Wood Building 2019 -foorumissa, Puupäivillä Helsingissä sekä Rakennusfysiikka 2019 -seminaarissa Tampereella.
KIRJOITTAJA
Mikko Kylliäinen
liiketoimintajohtaja, akustiikkasuunnittelu ja av-suunnittelurakennesuunnittelu