-
Palvelut
- Hankekehitys ja kaupunkikehitys
-
Projektinjohto ja rakennuttaminen
- Hankesuunnittelu
- Hankintakonsultointi
- Hankkeen johtaminen ja rakennuttaminen
- Kosteudenhallinta
- Käyttöönottopalvelut
- Projektinjohtopalvelut
- Rakentamisen riskienhallinta
- Rakentamisen valvonta
- Talotekniikan asiantuntijapalvelut
- Turvallissuuskoordinointi
- Toteutusmuotokonsultointi
- Vuokralaiskoordinointi
- Prodect.com
- Arkkitehtisuunnittelu
-
Rakennesuunnittelu
- Rakennesuunnittelu
- Puurakennesuunnittelu
- Asuin- ja hybridirakennusten rakennesuunnittelu
- Hotellien ja majoitustilojen rakennesuunnittelu
- Koulujen, oppilaitosten ja päiväkotien rakennesuunnittelu
- Kulttuuritilojen rakennesuunnittelu
- Liike- ja toimitilojen rakennesuunnittelu
- Palotekninen suunnittelu
- Pysäköintitilojen ja terminaalien rakennesuunnittelu
- Sairaaloiden ja terveydenhuollon tilojen rakennesuunnittelu
- Tekninen laskenta (FEM ja CFD)
- Teollisuushankkeiden rakennesuunnittelu
- Tutkimus- ja tuotekehityspalvelut
- Urheilu- ja vapaa-ajan tilojen rakennesuunnittelu
-
Teollisuuden suunnittelu
- Energiahuolto
- Energiakatselmukset
- Energia- ja LVIS-mittaukset
- Hankkeen johtaminen ja rakennuttaminen
- Kylmätekninen suunnittelu
- Palotekninen suunnittelu
- Prosessisuunnittelu
- Puhdastilasuunnittelu
- Päästömittaukset
- Sähkösuunnittelu
- Tekninen laskenta (FEM ja CFD)
- Teollisuuden LVI-suunnittelu
- Teollisuuden tekninen turvallisuus
- Teollisuusautomaatio
- Teollisuushankkeiden rakennesuunnittelu
- Tutkimus- ja tuotekehityspalvelut
- Ympäristövaikutusten arviointi
- Korjaussuunnittelu
-
Infrasuunnittelu
- Infran ylläpitopalvelut
- Katusuunnittelu
- Liikennesuunnittelu
- Maankäytön suunnittelu
- Maisemasuunnittelu
- Muut infraympäristön rakenteet
- Ratasuunnittelu
- Satamien, vesirakenteiden ja tuulivoimapuistojen suunnittelu
- Siltojen ja taitorakenteiden suunnittelu
- Tiesuunnittelu
- Valaistussuunnittelu
- Ympäristövaikutusten arviointi
- Pohjarakentamisen suunnittelu
-
Kalliosuunnittelu ja maanalaiset tilat
- Kalliorakennussuunnittelu
- Kalliorakenteiden korjaussuunnittelu
- Kalliorakenteiden tarkastukset ja kuntoarviot
- Maanalaisten tilojen hankekehitys
- Maanalaisten tilojen korjaussuunnittelu ja käyttötarkoituksen muutokset
- Maanalaisten tilojen rakennesuunnittelu
- Maanalaisten tilojen pää- ja arkkitehtisuunnittelu
- Talotekninen suunnittelu
- Energiasuunnittelu
- Akustiikka ja melu
- Laskenta- ja elinkaaripalvelut
-
Vähähiilinen rakentaminen ja kiertotalous
- Energiakonsultointi
- EPD-ympäristöseloste
- Hiilijalanjälkikonsultointi
- Hiilijalanjälkilaskenta
- Hiilineutraali aluerakentaminen
- Kiertotalouskonsultointi
- Purkujätteen hyväksyntä ja kelpoisuus
- Purkukartoitus
- Rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen optimointi
- Uusiomaarakentaminen
- Vähähiilinen rakennuttaminen
- Ympäristöpalvelut
- Tutkimukset ja mittaukset
- Muut asiantuntijapalvelut
- Referenssit
- Asiantuntija-artikkelit
- Uutiset
- Yritys
- Yhteystiedot
- Pyydä tarjous
- Koti
- Asiantuntija-artikkelit
- Meluvamman voi ehkäistä, mutta ei parantaa – lue 5 vinkkiä
Meluvamman voi ehkäistä, mutta ei parantaa – 5 vinkkiä meluasiantuntijalta
Hiirenhiljaista tehdasta ei ole olemassa, mutta hyvän meluntorjunnan ansiosta tiloissa voi liikkua vaikka ilman kuulonsuojaimia ja jutella työkaverin kanssa huutamatta, kirjoittaa meluasiantuntija Esa Nousiainen.
Meluvamma on yhä Suomen yleisin ammattitauti. Suurin riski sen saamiseen on metalli- ja rakennusteollisuuden työntekijöillä. Työterveyslaitoksen seurannan mukaan vuosittain todetaan edelleen noin kolmesataa meluvammaa.
Meluvamma tuntuu huonona kuulona tai tinnituksena, korvien soimisena – se haittaa elämää monin tavoin eikä siitä parane. Akustiikkasuunnittelun keinoin melkein mikä tahansa melu on mahdollista taltuttaa. Nappaa talteen vinkit teollisuusmelun vähentämiseen!
1. Huomioi melu jo laitteen tai laitoksen suunnittelussa
Tehokkain tapa torjua ja vaimentaa teollisuusmelua on huomioida koneiden ja laitosten suunnittelussa alusta alkaen myös melu ja tärinä. Hyödynnä siinä akustiikkasuunnittelijoiden asiantuntemusta. Jälkikäteen meluisalle laitteelle voidaan esimerkiksi mitoittaa äänenvaimennin tai kotelo, jolla melu vähenee.
Teollisuusmelua mitataan samanlaisilla mittalaitteilla ja mittaussuureilla kuin muutakin melua. Varsinkin silloin, jos tutkittavana on monimutkainen laite tai prosessi, kannattaa käyttää tärinäantureita melumittauksen tukena tai mitata käyttäen useampaa anturia samaan aikaan hyödyntämällä monikanavaisia mittausjärjestelmiä.
Melu on häiritsevää tai kuulolle haitallista ääntä. Voimakas melu häiritsee työtä, keskittymistä tai lepoa. Päivittäinen melualtistus, joka ylittää 80 dB(A) voimakkuuden voi olla kuulolle vahingollista.
2. Tee melun vähentämisestä tuotekehityksen tavoite
Teollisuusmelu voi tarkoittaa hyvin monenlaista ääntä. Yleensä sillä tarkoitetaan teollisuuslaitosten, teollisuuden tuotantotilojen, voimantuotannon, teollisuuden prosessien ja tuotantotoiminnan tai koneiden melua. Kun suunnitellaan uusia laitteita tai prosesseja, voi tuotekehityksen yhdeksi tavoitteeksi asettaa vähämeluisuuden tai akustisen miellyttävyyden.
Monet akustisen suunnittelun työkalut, kuten äänenhallinnan simulointi, tekninen laskenta ja mittausmenetelmät, sopivat myös pk-yritysten meluntorjuntaan.
3. Mieti laitokselle sopivin paikka tontilla
Melu haittaa paitsi laitoksen työntekijöitä myös sen naapureita. Tehtaan ympäristömelu saadaan kuriin oikeilla laitevalinnoilla ja hyvillä rakenneratkaisuilla. Yksi melua vähentävä suunnitteluratkaisu onkin laitoksen asemointi: joskus melu pienenee jo sillä, että laitokselle valitaan ääntä vähiten kantava sijainti tontilla.
4. Panosta melutasojen valvontaan ja seurantaan
Meluntorjuntaan ei tarvita lisää normeja, nykyinen normisto on hyvä ja tarkoituksenmukainen. Panostaisinkin valvontaan, seurantaan ja tiedottamiseen. Teollisuuden olisi aika ymmärtää, että melulle voi ja pitää tehdä jotain.
5. Analysoi, onko melu seuraus puutteista
Ääni kertoo paljon koneen kunnosta ja tuotantoprosessin toiminnasta. Aina on hyvä idea kasvattaa omaa ymmärrystä siitä, miten koneen ja prosessin toiminta liittyy meluun. Sen saa usein selville, kun mittaa melun kanssa samanaikaisesti koneen tai prosessin toimintaa kuvaavia suureita, esim. kierroslukua, painehäviöitä, virtausnopeutta ja tehonkulutusta.
Melu voi myös kieliä, että tuotannon tehokkuutta ja taloudellisuutta pitäisi parantaa. Jos konepajalla joudutaan esimerkiksi rälläköimään, paukuttelemaan ja sovittelemaan paljon, kannattaa miettiä, pitäisikö kappaleiden ennakkomitoituksia ja sovituksia tai työjärjestystä muuttaa. Toimintatavan muuttaminen voi siis vähentää melua ja tehostaa tuotantoa.
Muista lopuksi, että voimakas ääni voi tuntua kivalta tai epämukavalta riippuen asiayhteydestä: kokemus on erilainen, jos on stadionilla kuuntelemassa rockia tai tärypöydän lähellä valimossa. Meluvamman voi saada kummastakin.
Kirjoittaja, A-Insinöörien teollisuusakustiikan asiantuntija Esa Nousiainen torjuu työkseen melua tavoitteenaan ihmisten hyvinvointi ja tehokas teollisuustuotanto.