Kiertotaloustiili – Pieni palikka rakennukselle, suuri oppi rakennusalalle 

Kiertotalous on kiehtova, mutta monimutkainen systeeminen haaste, joka koskettaa erityisesti rakennusalaa.

Rakennusteollisuus RT:n hiljattain julkaisemassa vastuullisuusohjelmassa kiertotalous on yksi viidestä keskeisestä muutoksesta, joita alalla tarvitaan. Rakennettua ympäristöä pitäisi opetella tuottamaan vain murto-osalla nykyisin rakentamiseen käytetyistä luonnonvaroista, mikä edellyttää elinkaarilähtöistä suunnittelua, materiaalien kiertoa ja materiaalien uusiokäyttöä.

Osin kierrätyslasista ja saniteettiposliinista valmistetussa kiertotaloustiilessä  konkretisoituvat kaikki ne elementit, joita tässä muutoksessa tarvitaan.

Hiekkaa ja savea korvaavien kierrätysaineiden vuoksi tiilet ovat ulkonäöltään tavanomaisia tiiliä rouheampia, ja posliini- ja lasimurskeen voi havaita pieninä kiteinä tiilen pinnassa.

1. Kiertotaloustiili on upcycling-tuote

Kiertotalouden toteutumiseksi ei riitä pelkkä kierrätys eli käytöstä poistuvien hukkavirtojen (esim. purkujäte) ohjaus alempiin jalostusasteisiin (esim. täyttömaaksi). Upcycling tai uusiotuottaminen tarkoittaa hyödyttömän materiaalin, kiertotaloustiilen tapauksessa saniteettiposliinijätteen ja lasimurskeen, muuntamista korkeamman arvon käyttötarkoitukseen.

Kun hukkavirrat saavat uuden elämän asuinkorttelin julkisivussa, toteutuu kiertotalouden ensisijainen periaate ja materiaali kiertää ”ylöspäin”.

Kiertotaloudessa onnistumista mitataankin mielestäni sillä, miten hyvin kiinteistön tai rakenteen suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään muualta vapautuvia rakennusosia ja materiaaleja eli miten onnistumme palauttamaan käytettyjä materiaaleja kiertoon – ei vain sillä, miten hyvin onnistumme lajittelmaan poistovirtoja.

2. Kiertotaloustiili ratkaisi vanhan ongelman uudella tavalla

Moni rakentaja haikailee kierrätettyjen tiilien perään. Mistä tiiliä löytyisi oikea-aikaisesti, miten ne saisi purettua ehjänä ja puhdistettua ilman kallista käsityötä? Senkin jälkeen jää kysymys: ovatko tiilet turvallisia, terveellisiä ja kelpoisia uuteen elämään rakennuksen seinänä? Yhtälö törmää usein tiiliseinään.

Jätkäsaaren kiertotalouskorttelin hanketiimin kurkistus laatikon ulkopuolelle kannatti. Kierrätysmateriaalin tarjoaja löytyi soittokierroksella, ja ennakkoluuloton tuotevalmistaja tarttui tuotekehitystehtävään yhdessä arkkitehdin kanssa.

Kiertotaloustiili sisältää 40 prosenttia kierrätysmateriaaleja, on testattu, ja täyttää CE-merkinnän laatuvaatimukset.

3. Kiertotaloustiili osoittaa, ettei kiertotalous ole budjetista kiinni

Kiertotaloustiili kehitettiin julkisivuksi tulevaan kohtuuhintaiseen, yhteisölliseen asuinkortteliin, joka rakennetaan ARA-raameissa. Kiertotalouden toteutuminen ei siis vaadi tavallista isompia investointeja – moni ratkaisu pikemminkin säästää luonnonvarojen lisäksi rakennuttajan lompakkoa.

Suunnittelu- ja rakennuttamisprosessilta kiertotalous vaatii kyllä satsauksia osaamiseen ja otteeseen. Kaupan hyllyn sijasta ratkaisuja täytyy etsiä jo olemassa olevasta tai purettavasta rakennuskannasta, ja sen jälkeen materiaali- ja rakennusosavalmistajia haastaen.

4. Kiertotaloustiilessä kierrätys saa näkyä

Kiertotaloustiili muistuttaa likeisesti tavanomaista tiiltä, mutta on ulkonäöltään rouheampi, ja posliini- ja lasimurskeen voi havaita pieninä kiteinä tiilen pinnassa. Kun vielä joitakin vuosia sitten suosimme uutta, sileäpintaista ja viimeistelyä, arvostamme nyt kierrätettyä, uudelleenkäytettyä ja hiomatonta, kuten muitakin ekologisuuteen liittyviä asioita.

Arvostukset rakennetun ympäristön estetiikkaa kohtaan muuttuvat. Kiertotalouden ratkaisut, kuten kiertotaloustiili, saavat näkyä rakenteissa.

5. Kiertotaloustiilen innovaatiomenetelmänä oli ryhmätyö

Kiertotalous on kestävän kehityksen haasteista kenties kaikkein kompleksisin eikä kenelläkään ole mahdollisuutta ratkaista sitä yksin.

Kiertotaloustiili syntyi yhteistyössä YIT:n, ARK-house arkkitehtien, A-Insinöörien, Iittalan lasitehtaan ja Wienerbergerin kanssa Yrjö ja Hanna -säätiön Elinikäisen oppimisen kiertotalouskortteli -hankkeessa. Kun sopivaa julkisivumateriaalia ei ollut saatavilla, tiimi innovoi kiertotaloustiilen, joka vähentää uusien raaka-aineiden tarvetta ja pienentää hiilijalanjälkeä. Onneksi ryhmätyö on alallamme uusiutuva luonnonvara, joka vain paranee käytössä.

A-Insinöörit sitoutui syksyllä kiertotalouden green dealiin, jonka myötä otamme haltuun roolimme kiertotalouden toteutumisessa. Jokainen suunnittelija ja konsultti on osa kiertotalouden ratkaisua. Moni suunnitelma voidaan toteuttaa vähemmillä luonnonvaroilla ja pienemmillä ympäristöhaitoilla.

Kiertotalouden toteutumiseksi tarvitaan hyvänkokoinen annos tilaajan tahtotilaa, runsaasti sitoutunutta yhteistyötä ratkaisujen pallottelemiseksi ja ripaus omistautunutta asiantuntijuutta. Tällä reseptillä kiertotaloutta voidaan rakentaa pala palalta jokaisessa rakentamisen hankkeessa.

Kirjoittaja Liisa Jäätvuori on ympäristövastuullisen hankejohtamisen innovaattori ja kestävään rakentamiseen perehtynyt tekniikan tohtori, joka toimii A-Insinööreissä vastuullisuus- ja kehitysjohtajana.