Kestävän rakentamisen kustannukset voi kääntää tuotoiksi 

Kestävää rakentamista tarkastellaan tavallisesti yksittäisinä kestävyysinvestointeina, kuten laskemalla hinta puurungolle tai takaisinmaksuaika aurinkopaneeleille tai maalämmölle. Toisaalta kestävyys on markkinatrendi, joka parantaa kiinteistöjen houkuttelevuutta ja arvoa. Esimerkiksi toimitilamarkkinassa tämän osoittavat kestävien toimitilojen paremmat käyttöasteet ja nousevat vuokrapreemiot.

Käyttäjien ja ostajien vaatimusten ohella muutosta vauhdittaa kaksi vahvaa ajuria: rahoitusta ohjaava EU-taksonomia ja rakennusalan muuttuva sääntely.

EU-taksonomia ohjaa Euroopan siirtymää hiilineutraaliuteen

EU-taksonomia on Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelmaan kuuluva luokittelujärjestelmä, joka edellyttää investoinnin rahoituskelpoisuuden selvittämistä ympäristövaikutusten näkökulmasta. Se vauhdittaa kestävää liiketoimintaa ohjaamalla rahoitusta kohteisiin, jotka täyttävät vähintään yhden EU:n yhteisistä ilmasto- ja ympäristötavoitteista, eivätkä tuota haittaa muille:

1. Ilmastonmuutoksen hillintä (päästöjen vähentäminen)
2. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (toiminnan sopeuttaminen muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin)
3. Vesien ja merellisten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu (vedenkulutuksen hillitseminen ja haitallisten aineiden kulkeutumisen ehkäisy)
4. Siirtymä kiertotalouteen (resurssitehokkuuden, muuntojoustavuuden ja kierrätyksen parantaminen)
5. Saastumisen ehkäiseminen (ihmisille ja ympäristölle haitallisten aineiden käytön torjunta)
6. Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu (uhanalaisten eliöiden ja kasvien, biodiversiteetin sekä metsien ja viljelysalueiden suojelu)

Taksonomiasta puhutaan paljon ja siihen liittyy vähintään yhtä paljon epätietoisuutta. Kahden ensimmäisen tavoitteen taksonomiakriteerit on julkaistu vuonna 2021, neljän muun julkaistaan tänä vuonna.

Yhtä kaikki pääoman saatavuus ja hinta ovat jatkossa sidoksissa investointien ympäristövaikutuksiin. Yli puolet kiinteistösijoittajista on jo kokenut, että kiinteistön ympäristötehokkuudella on merkittävä tai vähintään kohtalainen vaikutus rahoituksen saatavuuteen ja sen ehtoihin.

Raja-arvoja ja elinkaarivaatimuksia uudessa rakentamislaissa

Myös muuttuva kotimainen sääntely lisää kestävyysvaatimuksia rakentamisessa. Vuoden 2025 alussa astuu voimaan uusi rakentamislaki,  joka tekee ilmastonmuutoksen torjunnasta ja kiertotalouden tukemisesta olennaisia rakentamisen tavoitteita.

Laki ohjaa ottamaan huomioon rakennuksen koko elinkaaren ilmastohaitat ja -hyödyt. Uusiin painopisteisiin kuuluvat muun muassa rakennusten pitkäikäisyys, muunneltavuus ja purettavuus sekä rakennusmateriaalien kierrätys ja käsittely. Vaatimuksia tiukennetaan asetuksilla ilmastoselvityksestä, materiaaliselosteesta ja hiilijalanjäljen raja-arvoista.

Kestävää rakentamista pitää tarkastella tuottavuustekijänä  

Kestävä rakentaminen on tullut jäädäkseen, ja markkinat ja arvostukset muuttuvat ympärillämme nopeasti. Viimeistään nyt on tärkeä ryhtyä tarkastelemaan ilmasto- ja ympäristöinvestointeja rakennushankkeissakin tuottavuustekijänä.  

Selvitimme raportissamme Kestävä rakentaminen – kuinka tuottavaa se on? ympäristövastuullisen rakentamisen kustannuksia ja tuottoja. Käytimme kestävyysinvestointien tuottavuuden laskemisessa esimerkkinä todellista toimistohanketta. Verrattuna perustasoon kestävä rakentaminen lisää hankkeen kustannuksia 5–20 prosenttia, mutta paremmat kassavirrat kattavat alkuinvestoinnit, ja tuottavat lisäksi selvää ylituottoa.

Kestäviin toimistokiinteistöjen kasvava kysyntä heijastuu toimistojen vuokrapreemioiden nousuna.

Kun tavoitellaan ympäristövastuullista rakentamista, on tärkeä tunnistaa hankkeen oma tavoitetaso ja katsoa yksittäisten investointien sijasta kokonaisuutta. Tuottolaskelman lisäksi vastasimme raportissa muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Miten ympäristövastuullisuuden tavoitetaso kannattaa määritellä rakennushankkeessa? Paljonko kestävä rakentaminen maksaa? Millaisia tuottoja voimme odottaa kestävyysinvestoinnilta ja mihin mekanismeihin perustuen?

Kestävän rakentamisen tavoitteiden ja muuttuvien säännösten, kriteerien ja sertifikaattien puntarointi voi tuntua haastavalta. Siksi olemme kehittäneet selkeän Kestävän rakentamisen investointilaskenta -palvelun, joka konkretisoi alue-, uudis- tai korjausrakennushankkeen haasteet ja mahdollisuudet ja auttaa investoimaan kestävyyteen kannattavasti. 

Kirjoittajat TkT Anssi Salonen ja TkT Hannele Ahvenniemi työskentelevät A-Insinööreissä johtavina asiantuntijoina. Anssin ominta aluetta ovat hankekehityksen, Hannelen elinkaariohjauksen palvelut.