Kestävän liikkumisen edistämiseen on valtava potentiaali – tartu tasapainoiseen liikennesuunnitteluun

Liikenteen ja liikennejärjestelmän suunnittelussa on pitkään pyritty tehokkuuteen. Tehokkuuden mittarina on usein käytetty sitä, kuinka paljon liikennettä (yleensä autoja) vaikkapa kaupunkialueen katu pystyy tietyssä ajassa välittämään.

Viime vuosina ekologinen ja sosiaalinen kestävyys ja kestävän liikkumisen edistäminen ovat nousseet tehokkuuden rinnalle itsestään selviksi tavoitteiksi liikennejärjestelmän kehittämisessä.

Ovatko tehokkuus ja kestävyys liikkumisessa sitten keskenään ristiriitaisia tavoitteita? Minun mielestäni eivät ole. Sekä tehokkaan että kestävän liikennejärjestelmän toteutuminen on mahdollista, mutta vaatii toki hyvää, tasapainoista suunnittelua.

Kestävää liikkumista edistetään olosuhteita parantamalla

Liikennejärjestelmän kehittämisessä ei pidä keskittyä vain yhteen asiaan tai kulkumuotoon, vaan sen täytyy olla monipuolista ja perustua kaikkien kulkumuotojen (kävelyn, pyöräliikenteen, joukkoliikenteen ja autoliikenteen) tasapainoiseen huomioimiseen. Tehokkuuden mittariksi sopisikin autojen määrän sijasta paremmin se, montako ihmistä katu pystyy tietyssä ajassa välittämään.

Liikennejärjestelmän kehittäminen nykyistä tasapainoisemmaksi vaatii erityisesti kävelyn sekä pyörä- ja joukkoliikenteen olosuhteiden määrätietoista parantamista. Se johtaa tutkitusti tehokkaampaan tilankäyttöön ja edesauttaa turvallisen, terveellisen ja miellyttävän ympäristön – viihtyisämmän kaupunkiympäristön! – muodostumista.

Laadukkaiden olosuhteiden toteuttaminen puolestaan houkuttelee lisää käyttäjiä. Vain olosuhteita edistämällä edistämme liikennejärjestelmän tasapainoa ja kestävien kulkumuotojen käyttöä. Esimerkit kotimaassa ja ulkomailla ovat osoittaneet, miten pyöräliikenteen tarpeisiin vastaaminen on kasvattanut pyöräliikenteen suosiota.

Porvoon esimerkki osoittaa: kestäville kulkumuodoille on Suomessa valtava potentiaali!

Liikkumisesta puhuttaessa mainitaan usein, että Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Totta, Hangosta Utsjoelle on pitkä matka. Suurin osa suomalaisten tekemistä matkoista tehdään kuitenkin kuntien, kaupunkien ja kaupunkiseutujen sisällä, eivätkä nuo matka useinkaan ole kovin pitkiä.

Merkittävä osa lyhyistäkin matkoista tehdään henkilöautolla. Vuoden 2016 henkilöliikennetutkimuksen mukaan esimerkiksi 1–2 kilometrin pituisista matkoista jopa puolet tehtiin Suomessa autolla. Tilastot ovat osoitus siitä, että kestävien kulkumuotojen olosuhteita pitää parantaa, jotta liikennejärjestelmän tasapaino saavutetaan.

Kulkumuodot Suomessa matkan pituuden mukaan

Kotimaan sisäisten matkojen kulkutavat matkan pituuden mukaan. Henkilöliikennetutkimus 2016 (Liikennevirasto).

Porvoossa on arvioitu, että kaupungissa tehdään keskimääräisenä päivänä yli 30 000 alle viiden kilometrin pituista henkilöautomatkaa. Jos vaikkapa neljännes näistä matkoista tehtäisiin polkupyörällä, kaupungin pyöräliikenteen määrä lähes kaksinkertaistuisi nykyisestä. Liikkuminen Porvoossa ei tutkimusten mukaan juurikaan poikkea muusta maasta: potentiaalia kestävien liikkumismuotojen edistämiseksi on valtavasti!

Paras tapa liikkumistottumusten muuttamiseen on kehittää kävelyn sekä pyörä- ja joukkoliikenteen olosuhteita – eli luoda henkilöauton käytön rinnalle vaihtoehtoisia ja kilpailukykyisiä tapoja liikkua päivittäisiä matkoja.

Miten rakentaa autoille kilpailukykyistä, kestävää liikkumisympäristöä?

1. Luo kokonaiskuva tavoiteltavasta liikennejärjestelmästä

Suunnitelmallisen kehittämistyön pohjana on käsitys tavoiteltavasta kokonaisuudesta. Ensimmäinen askel on siis muodostaa kokonaiskuva kunnan tulevasta liikennejärjestelmästä ja eri kulkumuotojen painotuksista.

2. Laadi eri kulkumuodoille kehittämisohjelmat

Kokonaiskuvan jatkoksi on tärkeä laatia kulkumuotokohtaiset kehittämisohjelmat, joissa kunkin kulkumuodon tarpeet kirjataan yksityiskohtaisemmin. Huomionarvoista on, että myös autoliikenteen ratkaisuilla on suuri merkitys kävelyn, pyöräliikenteen ja joukkoliikenteen olosuhteisiin. Tavoitekokonaisuudelle ja kehittämisohjelmille on luonnollisesti tärkeää saada poliittinen tuki, jotta tulevatkin hankkeet nojaavat vahvaan selkänojaan.

3. Pilko kokonaisuudet hankkeiksi, jotka tukevat tavoitetilaa

Kun käsitys liikenteellisestä kokonaisuudesta on kunnassa muodostettu ja toimenpiteitä sekä linjauksia tarkennettu vielä kulkutavoittain, on aika pilkkoa kokonaisuudet hankkeiksi. Suunnittelu kannattaa tehdä huolella ja kiinnittää huomiota siihen, että suunnitelmissa esitetyt ratkaisut tukevat liikenteellistä tavoitetilaa ja sen painotuksia.

4. Huomioi suunnittelussa yksityiskohdat

Erityisesti kävelyn ja pyöräliikenteen kohdalla yksityiskohdilla on valtava merkitys liikkumisen turvallisuuteen sekä houkuttelevuuteen. Usein pienillä ja kustannustehokkailla toimenpiteilläkin saadaan aikaan merkittäviä parannuksia. Huomiota kannattaa kiinnittää esimerkiksi

• Nopeusrajoituksiin
• Risteysjärjestelyihin
• Kävelyn ja pyöräliikenteen erotteluun
• Pyöräpysäköintiin
• Pyörä- ja joukkoliikenteen matkaketjujen toimivuuteen
• Työnaikaisiin liikennejärjestelyihin
• KunnossapitoonSuunnitelmat on myös paikallaan auditoida ulkopuolisen, liikenneturvallisuuteen sekä kävelyn ja pyöräliikenteen suunnitteluun perehtyneen asiantuntijan avulla.

5. Laadi suunnitelmia myös pitemmälle eteenpäin

Valtio tukee kuntia vuosittain kestävän liikkumisen olosuhteiden edistämisessä, joten suunnitteluvarantoa ylläpitämällä varmistetaan olosuhteiden suunnitelmallinen ja jatkuva kehittäminen. Ajoissa tehdyt suunnitelmat helpottavat myös budjetointia tuleville vuosille. Näkyvien muutosten myötä kehitystyön hyväksyttävyys kasvaa ja usko tuleviinkin hankkeisiin vahvistuu.

A-Insinöörien liikennesuunnittelijat auttavat kestävän ja toimivan liikenneympäristön kehittämisen kaikissa vaiheissa. Ota rohkeasti yhteyttä minuun tai muihin asiantuntijoihimme ja ryhdytään edistämään tasapainoa tavoitteellisesti yhdessä!

Kirjoittaja Antti Rahiala on A-Insinöörien liikennesuunnittelusta vastaava suunnittelupäällikkö, jonka intohimona on turvallisen, oikeudenmukaisen ja toimivan ympäristön suunnittelu. Omat työmatkansa Porvoon ja Espoon välillä Antti liikkuu useimmiten polkupyörällä ja bussilla.

Suunnittelemme sinunkin hankkeesi!