Käyttäjälähtöisellä suunnittelulla on mahdollista havainnollistaa rakennushankkeen suunnitelmat.
Asiantuntija-artikkeli

Käyttäjälähtöiseen suunnitteluun panostaminen kannattaa

Rakennetun ympäristön käyttäjät ovat harvoin rakennusalan ammattilaisia. Siksi meidän – suunnittelijoiden – tehtävänä on jo suunnittelun alkuvaiheessa havainnollistaa ja tehdä näkyväksi investoinnin arvo ihmisille. Käyttäjälähtöiseen suunniteluun, joka lähtee toiminnan tarpeista, satsataan vielä aivan liian vähän, Jyrki Keinänen kirjoittaa.

Mitä arvoa tuotamme asiakkaalle? Kysymys on keskeinen rakennusten, katujen, tunneleiden ja muiden kohteiden suunnittelussa – ja hukan vastakohta. Tuotamme hukkaa helposti, jos emme tiedä, mikä on käyttäjälle ja omistajalle arvokasta.

Rakennuksia ja rakenteita ei tehdä niiden itsensä vuoksi, vaan toimintaa ja tarpeita varten. Silta kuljettaa ihmisiä paikasta toiseen. Hyvin suunniteltu koulu takaa turvallisen oppimisympäristön. Toimistotilan akustiikkasuunnittelulla luodaan hyvä keskittymisrauha. Metrolinjan suunnittelulla helpotetaan matkaajien arkea – kuten katutöilläkin.

Käyttäjälähtöinen suunnittelu perustuu vuorovaikutukseen

Me insinöörit suunnittelemme ratkaisuja, joiden käyttöikä on erittäin pitkä. Toiminnallisuus, läpimenoaika tai tunnelma voivat olla asiakkaalle todella arvokkaita asioita. Ihmisten kosketus tiloihin ja ympäristöihin ei ole vain taloudellinen, vaan se on myös vahvasti henkilökohtainen.

Kaikissa rakennusprojektin vaiheissa on tärkeä varmistaa käyttäjän ja suunnittelijan välinen vuorovaikutus: että asiakas pystyy kommunikoimaan hänelle arvokkaat asiat ja että me suunnittelijat osaamme auttaa asiakasta ymmärtämään suunnitelmiamme ja erityisesti valmiin kohteen toimintaa.

Havainnollistaminen on tärkeä osa käyttäjälähtöistä suunnittelua

Rakennusalaa on arvosteltu siitä, että alalla ei tuoda esiin asioita, mitä kohteen käyttäjä saa projektista. Toinen puoli kolikkoa on rakennushankkeen aikaisten haittojen näkyväksi tekeminen. Me suunnittelijatkaan emme aina tunne käyttäjien toimintaa ja toiveita, sillä kaupat tehdään ja projekti aloitetaan yleensä jonkun muun kuin käyttäjän kanssa.

Työvälineistä vuoropuhelu ei jää kiinni, sillä käyttäjän ei ole enää aikoihin tarvinnut tarkastella kaksiulotteisia piirustuksia. Kaikki suunnitelmat on mallinnettavissa ja havainnollistettavissa kolmiulotteisesti, tarvittaessa 1:1-mitassa. Käyttäjä voi laittaa 3D-lasit päähän ja kulkea ympäristössä, jossa hän tulevaisuudessa työskentelee, asioi tai asuu, ja samalla kertoa suunnittelijoille siitä, miten ympäristö voisi toimia paremmin.

Kokemukset käyttäjien osallistamisesta suunnitteluun ovat rohkaisevia, edelläkävijöinä ovat olleet sairaalat. Järvenpään sosiaali- ja terveyskeskus JUST voitti vuonna 2016 Tekla Global BIM Awards -palkinnon, ja palaute henkilöstöltä on ollut erittäin hyvää. Parhaillaan lääkärit, hoitohenkilöstö ja potilaat opastavat suunnittelijoita mm. Lapin keskussairaalaan  laajennushankkeessa.

Toiminnalliseen suunnitteluun pitää panostaa enemmän

Rakennettua ympäristöä ei suunnitella varastoon, vaan aina jotain toimintoa varten. Sen vuoksi suunnittelukin voidaan jakaa kahteen osaan: toiminnalliseen suunnitteluun ja tekniseen suunnitteluun.

Toiminnallinen suunnittelu lähtee käyttäjien tavoitteista. Tekniseen suunnitteluun päästään vasta sen jälkeen, kun oikeasti tiedetään, mitä toiminnallisia tavoitteita ja haasteita suunnittelun avulla pitää ja aiotaan ratkaista. Lue lisää: Näin Senaatti-kiinteistöt panostaa käyttäjälähtöiseen suunnitteluun

Minkälaisia tavoitteita asetetaan esimerkiksi sijoittajien, asukkaiden, pelastuslaitoksen tai huoltohenkilökunnan toiminnan kannalta? Toiminnallisten tavoitteiden kartoittamisen avulla ratkeaa monesti myös moni hankkeen kannattavuuteen liittyvä haaste.

Toiminnalliseen suunnitteluvaiheeseen satsataan aivan liian vähän. Mutta meille suunnittelijoille se on välttämättömyys: vain näin pystymme innovoimaan ja saamaan aikaiseksi ratkaisuja, jotka toimivat ja joustavat käytännössä.

Haastan kaikki rakennusalan toimijat miettimään tulevaisuuden tiloja ja infraa käyttäjien kannalta. Aika, joka käytetään käyttäjien mukaan ottamiseen, tuntuu ehkä pidentävän suunnitteluun käytettyä aikaa, mutta se maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin hyvän käyttäjäkokemuksen ja kerralla toimivien ratkaisujen kautta.

Kirjoittaja on A-Insinöörien toimitusjohtaja ja rakennusalan kehittäjä, joka puhuu intohimoisesti paremman rakentamisen, yhteistoimintamallien, digitaalisten ratkaisujen soveltamisen ja arvontuoton puolesta. Twitter: @jyrkikeinanen LinkedIn: Jyrki Keinänen

KIRJOITTAJA

Jyrki Keinänen

Jyrki Keinänen

"Haastan kaikki rakennusalan toimijat miettimään tulevaisuuden tiloja ja infraa käyttäjien kannalta."

TILAA UUTISKIRJE