Osa 2: Asbesti ja muut haitta-aineet pois kiertokulusta – kattava kuntotutkimus säästää ympäristöä ja rahaa

Rakennuspiirustukset vanhan tupakka-askin kannessa. Rakennus pitäisi purkaa, mutta sen alkuperäiset rakennesuunnitelmat ovat kadoksissa jossain arkistojen syövereissä. Saatat epäillä, että rakenteissa on haitallisia aineita. Kuvattuihin tilanteisiin voi törmätä vielä tänäkin päivänä, kun rakennus on tullut elinkaarensa päähän.

Kokemus osoittaa, että purku- ja korjausrakentamisessa ei läheskään aina ole käytettävissä tarkkoja rakennepiirustuksia. Siksi rakennukselle kannattaa tehdä aina perusteellinen kuntotutkimus heti hankkeen alkuvaiheessa. Näin selvitämme eri rakenteiden, kuten alapohjan ulkoseinien ja yläpohjan, rakenteen ja nykyisen kunnon. Samoin selviää, onko rakentamisessa käytetty haitta-aineita sisältäviä materiaaleja.

Varsinkin taloudellisesti vaikeina aikoina työmailla on voitu tehdä toisin kuin on suunniteltu. Materiaalipuutteen vuoksi on jouduttu improvisoimaan. Rakennusta on myös voitu ajan saatossa korjata ja parantaa, eikä tehtyjä töitä ole dokumentoitu.

PAH-yhdisteet ja asbesti pois rakentamisen kiertokulusta

Asbestia käytettiin aiemmin monissa eri materiaaleissa sen kestävyysominaisuuksien takia. Nyt tavoitteena on saada asbesti ja muut haitalliset aineet kokonaan pois rakentamisen kiertokulusta. Erilaisten haitta-aineiden määrä ja laatu vaikuttavat materiaalien ja rakennekerrosten jatkokäytön mahdollisuuksiin.

Purkukartoituksen rakennetutkimus kertoo kantavien rakenneosien kunnon. Rakennetutkimuksessa avaamme eri rakennetyyppejä ja mittaamme niiden rakennevahvuudet. Rakenteissa käytetyistä materiaaleista voi löytyä haitta-aineita: maanvastaisissa ulkoseinissä saattaa olla PAH-yhdisteitä eli polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä sisältäviä bitumisivelyjä tai ulkoseinissä tai yläpohjassa asbestipitoista suojapaperia.

Asbesti- ja haitta-ainetutkimukset (AHA) kertovat, onko pintamateriaaleissa, kuten muovimatoissa tai märkätilojen laatoissa sekä näiden kiinnitys- ja saumausaineissa asbestia, ja sisältävätkö sisä- ja ulkopinnoissa käytetyt maalit raskasmetalleja. Asbesti pitää tutkia ennen vuotta 1994 valmistuneista rakennuksista. Tätä uudemmissa rakennuksissa asbestin käyttö on ollut jo kielletty.

Toisaalta kaikissa vanhemmissa rakennuksissa haitta-aineita ei ole, vaikka rakennusvuoden perusteella näin voisi olettaa. Tämän takia asbesti- ja haitta-aineselvitys kannattaa aina tehdä ja vieläpä hyvissä ajoin. Silloin emme ole arvailujen varassa, vaan asiasta on täyttä faktaa.

Purkukartoituksen yhteydessä tehtävä asbesti- ja haitta-ainetutkimus (AHA) sekä rakennetutkimus paljastavat rakennuksen ympäristölle vaaralliset aineet, jotka poistetaan rakentamisen kiertokulusta. Samalla selviää, voiko materiaaleja hyödyntää uudelleen: esimerkiksi jos mineraalivillassa ei ole mikrobivaurioita, siitä voi tulevaisuudessa syntyä jopa pihalaattoja.

Betonin uusiokäyttö on ympäristöteko

Säästämme ympäristöä ja selvää rahaa, jos vanhoja betonirakenteita voi käyttää uudelleen. Silloin betonia ei tarvitse purkaa ja kuljettaa pois, eikä mahdollista uudisrakennusta varten tarvitse kuljettaa kokonaan uusia betonimassoja. Haittana uusiokäytölle ovat pienemmät mahdollisuudet erilaisille tuleville tilaratkaisuille ja mahdollisesti se, että uuden rakennuksen sijainti on sama kuin vanhan rakennuksen. Tulevaisuudelta odotetaan kuitenkin, että myös betonirunkojen ja -rakenteiden siirto ja asennus uuteen sijaintiin tulee onnistumaan kun rakenteiden suunnittelun ja toteutuksen haasteet saadaan ratkaistua käynnissä olevien tutkimushankkeiden, kuten ReCreaten, ansiosta.

Jos purettavia betonirakenteita haluaa hyödyntää uuden rakennuksen kantavina osina, pitää huomioida myös mahdolliset betoniin imeytyneet yhdisteet. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kostuneen muovimaton alla olevaan betoniin jääneet VOC-yhdisteet eli haihtuvat orgaaniset yhdisteet. Näistä pääsee eroon tuulettamalla ja lämpökäsittelemällä pinnat.

Rakennusmateriaalien kuntoa voi selvittää myös mikrobitutkimuksin. Mikrobipitoisuudet vaikuttavat mahdollisuuksiin kierrättää eri materiaaleja vähintäänkin vastaavassa käyttötarkoituksessa kuin miten niitä on alun perin käytetty.

Suosittelemme pohtimaan mikrobivaurioituvien materiaalien uusiokäyttöä aina tarkasti, mutta joitakin näistä voi toki kierrättää. Esimerkiksi kovapintaisia materiaaleja voi hyödyntää mekaanisen puhdistuksen jälkeen.

Mikäli mineraalivillassa ei ole mikrobivaurioita, sitä voi kierrättää ainakin puhallusvillaksi uuteen rakennuskohteeseen. Uskomme, että kierrätetystä mineraalivillasta voi tulevaisuudessa syntyä jopa pihalaattoja tai koriste-elementtejä, mikäli se muutetaan takaisin raaka-aineeksi geopolymeeriteknologian avulla. Ehkä tämä kemiallinen prosessi tuhoaisi jo mahdolliset mikrobitkin? Eikä pihakäytössä niistä olisi haittaa, sillä maaperässähän on luonnostaan näitä samoja mikrobeja.

Lue lisää: Onko uudelleenkäytettävä ja kierrätettävä rakennustuote kelvollinen?

Kirjoittajat erityisasiantuntija Elli Laine ja projekti-insinööri Jussi Aromaa työskentelevät A-Insinööreissä muun muassa kestävän kehityksen teemojen parissa.

Perehdymme tässä blogisarjassa purkukartoituksen eri osa-alueisiin. Purkukartoitus auttaa selvittämään, miten purku- ja korjauskohteiden rakennusmateriaaleja voi hyödyntää uudelleen. Tulevaisuudessa kartoitusta vaaditaan kaikissa luvanvaraisissa purkuhankkeissa, jos maankäyttö- ja rakennuslain uudistus toteutuu luonnoksen kaltaisena.

Lue myös muut osat:

1: Rakennusmateriaalit kiertoon – 4 vaihetta kustannussäästöihin

3: Purkukohteen digitalisointi takaa varman, tarkan ja nopean suunnittelun  

4. Purkumateriaaliselvitys kertoo rakennustuotteiden uudelleenkäytön ja kierrätyksen mahdollisuudet

5. Näin purkumateriaalin voi hyödyntää maarakentamisessa – tee kartoitus jo suunnitteluvaiheessa 

6. Hyvä kiertotaloussuunnittelu tuo isot säästöt purkuhankkeessa – 3 rahanarvoista vinkkiä