Hyvä ulkovalaistus voidaan toteuttaa vähemmällä kuin nyt tehdään

Katujen, puistojen, urheilukenttien, teiden ja piha-alueiden valaistuksessa eletään nyt valaisinvaihtobuumia, sillä näitä ympäristöjämme 1990-luvulta lähtien valaisseet suurpainenatriumlamput poistuvat markkinoilta vuonna 2027. Tilalle tulevat energiatehokkaat ledit, sielläkin missä niitä ei vielä ole.

Arvioiden mukaan valtion väylien ja kuntien ulkotilojen valaistuksesta jopa 60 prosenttia nojaa yhä markkinoilta poistuvaan tekniikkaan, eli modernisointityötä on vielä tehtäväksi.

Kun vaihtoon lähdetään, kannattaa pysähtyä hetkeksi miettimään, miten se tehdään. Ammattitaitoisella ja ympäristön käyttötarkoituksesta lähtevällä valaistustason mitoittamisella on mahdollisuus säästää euroja, energiaa ja ympäristöä.

Ylitehokas ulkovalaistus on yllättävän yleistä

Tasainen ja riittävän tehokas valaistus voidaan usein toteuttaa vähemmällä kuin nykyisin tehdään.

Edelleen törmäämme hankkeisiin, joissa ylimitoitetulla valaistuksella aiheutetaan tarpeettomasti jopa 40 prosenttia suurempi energiankulutus.

Erityisesti ylimitoitus tuntuu olevan urheiluvalaistuksen ongelma, ja näkyy halleissa ja kentillä, joiden valaistukseksi riittäisi suorituspaikan kokoon nähden paljon pienemmätkin tasot.

Monien suomalaisten kenttien piirre on, että valaistus on suunniteltu kansainvälisen huipputason pelejä varten, mutta muut kentän olosuhteet ja katsomokapasiteetti eivät mahdollista tällaisten pelien järjestämistä. Suorituspaikan tavanomainen käyttö määrittelee sen, mitä valaistukselta vaaditaan ja oikeat valaistustasot on kirjattu selkeästi urheiluvalaistusstandardiin (SFS-EN 12193).

Pimeällä olennaista on valaistuksen tasaisuus

Ulkotiloissa valaistuksen tasaisuus on valaistuksen voimakkuutta olennaisempi asia, sillä ihmisen silmä sopeutuu vallitsevaan tasaiseen valaistukseen. Pimeällä lisävaloa tarvitaan oikeastaan aika vähän, kunhan valaistus on suunniteltu tasaiseksi.  

Oikea valaistuksen mitoitus luo viihtyisyyttä ja turvallisuutta, joille ylivalotus on vain haitaksi.  Mitä enemmän on valoa, sitä enemmän on häiriövaloa.

Valaistavaksi tarkoitetun alueen ulkopuolelle suuntautuva ns. häiriövalo haittaa ihmisiä sekä eläinten ja kasvien luonnonmukaista, syklistä toimintaa. Häiritsevyyttä vähennetään huolellisesti suunnittelulla mitoituksella ja valon suuntaamisella, mutta myös valovärin säädöillä.

Jos teknologiat kehittyvät kuten nyt näyttää, tulevaisuudessa yleistyvien laser-valaisimien avulla valo voidaan suunnata juuri sinne, missä valoa tarvitaan, ja häiriövaloa syntyy led-valaisimia vähemmän.

Valaistustekniikka koko ajan energiaedullisempaa

Vastuullisen valaistussuunnitelman tavoitteena on parempi valaistus käyttäjille vähemmillä resursseilla.

Merkittävästi parempaan energiatehokkuuteen päästään jo sillä, että energiatehottomat suurpainenatriumlaput korvataan led-lampuilla. Himmennettävillä ledeillä voidaan ohjata valaistusta ja säätää valoväriä ja kirkkautta esimerkiksi vuorokauden ajankohdan mukaan, ja säästää 25 prosenttia lisää energiankulutuksesta.  

Luminanssikameroihin ja antureihin perustuva älykäs ohjausjärjestelmä mahdollistaa vaikkapa tieliikenteessä tai keskusta-alueella vielä viisi prosenttia pienemmän energiankulutuksen – ja nämä energiasäästöhyödyt tulevat kasvavaan tulevaisuudessa. Nykyvalaisimissa on jo liitinpaikka antureille valmiina, joten ohjaukset voidaan ottaa käyttöön myöhemminkin helposti.

Keskimäärin investointi nykyaikaiseen valaisintekniikkaan (led) maksaa itsensä takaisin 5–10 vuodessa. On selvää, että tämä investointi kannattaa toteuttaa niin, että myös valaistuksen mitoitus korjataan oikealle tasolle.

Huolellinen, ympäristön käyttötarkoituksesta lähtevä suunnittelu on tärkein vaihe valaistukseen liittyvissä hankkeissa, joiden elinkaarikustannuksista 40–60 prosenttia syntyy energiankäytöstä. Rakennusvaiheessa tähän energiankäyttöön ei juurikaan enää voi vaikutta.

Kirjoittaja Mika Saari on A-Insinöörien valaistussuunnittelun yksikönjohtaja.

Valaisemmeko sinunkin hankkeesi? Tutustu palveluihimme