Allianssimalli rakentamisessa – 10 kysymystä ja vastausta yhteistoiminnallisesta toteutusmuodosta

1. Mikä on allianssimalli?

Allianssimalli on rakennushankkeen eri osapuolten tiiviiseen yhteistyöhön perustuva toteutusmuoto, jossa rakentamisen keskeiset osapuolet eli tilaaja, rakennuttajakonsultti, suunnittelijat ja urakoitsija muodostavat yhteisen organisaation ja vastaavat yhdessä projektin suunnittelusta ja toteutuksesta.

Oleellista allianssimallissa on, että projektissa asetetaan yhteiset tavoitteet, jotka ovat samat kaikille allianssiosapuolille. Kun tavoitteet saavutetaan, kaikki onnistuvat yhdessä ja nauttivat myös taloudellisista hyödyistä. Vastaavasti epäonnistumisen yhteydessä kaikki epäonnistuvat ja kärsivät sanktioita.

Suomi on Euroopan johtava allianssihankkeiden maa, ja mallia on sovellettu useissa kymmenissä projekteissa erityisesti suurissa sairaala- ja infrarakentamisen hankkeissa. Alliansseista on olemassa useita erilaisia malleja ja eri hankemuotoja yhdistäviä hybridialliansseja, joista esimerkkinä voi mainita Senaatin kärkihankeallianssin.

Ensimmäinen Suomessa toteutettu allianssi muokattiin australialaisesta allianssimallista Lielahti–Kokemäki-junaradan hanketta varten 2010. Toinen pilottikohde on ollut kansainvälisiäkin palkintoja kerännyt Tampereen rantatunneli.

2. Miten allianssimalli eroaa muista rakennusalan hankkeista?

Rakennushankkeen tilaajan näkökulmasta allianssimalli poikkeaa perinteisistä hankemuodoista merkittävimmin yhdessä määriteltynä kaupallisena mallina ja yhteistoimintana. Kun hankkeessa panostetaan voimakkaasti yhteiseen toimintaan, sille täytyy muun muassa löytyä yhteistä aikaa sekä paikka, missä töitä tehdään.

Allianssin osapuolten näkökulmasta toteutustapa ehkäisee kahdenvälisten sopimusten aiheuttamia ongelmia, kuten toimitusketjun pirstoutumista pilkotuissa urakoissa ja alan ilmapiirille haitallista osaoptimointia.

Allianssihankkeissa on onnistuttu parantamaan projektien arvontuottoa ja saavuttamaan parempia kustannus- ja laatutuloksia erityisesti, kun allianssi on muodostettu monenlaisesta asiantuntemuksesta ja työpanoksesta.

3. Ketkä ovat allianssimallin osapuolet?

Allianssin osapuolina voivat olla urakoitsijat, arkkitehdit, rakennesuunnittelijat, talotekniset suunnittelijat, rakennuttajakonsultit ja tilaajat, kuten kunnat ja kaupungit, sairaanhoitopiirit tai kiinteistöyhtiöt.

4. Miten allianssiyhteistyötä tehdään käytännössä?

Allianssimallissa yhteistyö perustuu avoimuuteen, luottamukseen ja yhteisiin päätöksiin. Käytännössä työskentely etenee viidessä vaiheessa, jotka ovat: strategiavaihe, allianssin muodostaminen ja kilpailutus, projektin kehitys, projektin toteutus sekä jälkivastuuvaihe ja takuuaika.

Allianssille on tyypillistä, että tilaaja, rakennuttajakonsultti, suunnittelijat ja urakoitsijat työskentelevät hankkeen ajan yhteisessä Big Room -työympäristössä ja hyödyntävät muita ryhmätyötapoja.

Big Room -työtavassa samassa tilassa voi yhtä aikaa työskennellä kymmeniä asiantuntijoita. Big Room toimii siis yhteisen organisaation ”työpajana”, jonka työskentelykulttuureissa on isoja eroja eri allianssien välillä. Äärimmäisessä esimerkissä Big Room on ihan oikea ”Co Location”, eli yhteinen sijaistyöpaikka, jossa allianssin osapuolten asiantuntijat työskentelevät hankkeen keston ajan.

Allianssien työskentelytapoihin kuuluu myös esimerkiksi suunnittelun ja rakentamisen IT-järjestelmien integrointi sekä muun muassa yhteisestä dokumenttienhallinnasta sopiminen. Näin yhteistyötä voidaan tehdä myös digitaalisesti. Tiivis yhteistyö nopeuttaa muun muassa matkan varrella esiin nousevien ongelmien ratkomista. Lue lisää: Naantalin monipolttovoimalaitoshanke toteutettiin allianssilla

5. Miten hankkeen ohjaus toimii allianssimallissa?

Allianssin kehitysvaiheessa tilaaja, konsultit ja urakoitsija määrittelevät yhteisen kaupallisen mallin sekä hankkeen kustannus- ja avaintavoitteet.

Allianssissa talousohjaus perustuu vahvasti Target Value Design (TVD) -menetelmään. TVD, suomalaisittain tavoitearvosuunnittelu, on koko hankkeen ajan jatkuvaan kustannuslaskentaan, -seurantaan ja -ennustamiseen perustuva ohjausmenettely. Sillä varmistetaan, että hankkeissa on mahdollisimman laadukas ja ajan tasalla oleva kuva suunnitelmien mukaisesta kustannustasosta ja muiden tavoitteiden saavuttamisesta.

Kannustinvoimana toimii allianssin kaupallinen malli, jossa palkkiot jaetaan allianssin osapuolten kesken tavoitteiden saavuttamisen mukaan, eikä yksittäisen osapuolen suorituksen perusteella. Myös riskit jaetaan yhdessä. Kaupallinen malli palkitsee tai sanktioi hankkeen osapuolia tasapuolisesti sen mukaan, miten yhdessä ennakkoon määritellyt tavoitekustannustasot ja avaintulostavoitteet toteutuvat. Lue lisää: KYS Uusi Sydän -hanke toteutettiin allianssilla

6. Mitä hyötyä allianssimallista on kustannusten kannalta?

Allianssimallilla toteutetuissa hankkeissa päästään muita toteutusmuotoja todennäköisimmin tavoitebudjettiin ja usein tavoitebudjetti jopa alittuu.

Allianssimalli tarjoaa tilaajan investoinnille parhaan vastineen, sillä mallin ansiosta esimerkiksi käyttäjien tavoitteet ja laatu on mahdollista huomioida paremmin. Allianssin yhteistyö mahdollistaa myös joustavan, läpinäkyvän ja jatkuvasti tarkentuvan projektin työmaatoteutuksen muita hankemuotoja paremmin.

7. Edistääkö allianssimalli innovatiivisuutta?

Kun asiantuntijat tapaavat ja työskentelevät aidosti ja avoimesti yhdessä, mahdollistetaan monialainen ja tehokas suunnitelmien kehitys. Kun yhtälöön lisätään taitava allianssin projektipäällikkö sekä yhteistyön ja hyvän projektihengen ylläpitäminen hankkeen alusta alkaen, luodaan ”suorituskykynostetta”, joka innostaa innovaatioihin.

Toimivalla, avoimella yhteistyöllä voi saavuttaa parempia tuloksia erityisesti, kun integroidaan moninaista asiantuntemusta ja työpanosta. Esimerkiksi rakentaja voidaan ottaa mukaan jo suunnitteluvaiheessa antamaan asiantuntemustaan suunnitelmien rakennettavuuden kehittämiseksi. Tiivis ja varhaisessa vaiheessa tapahtuva eri suunnittelualojen yhteistyö auttaa kehittämään uusia ratkaisuja rakentamisessa.

Kun vielä kaupallinen malli kannustaa kaikkia toimimaan koko projektin hyväksi, innovatiivisia ratkaisuja löytyy matkan varrella monessa vaiheessa ja tilanteessa.

8. Millaisiin hankkeisiin allianssimalli sopii? Entä mihin se ei sovi?

Allianssimalli sopii erityisesti vaativiin tai suuriin hankkeisiin, joihin sisältyy paljon riskejä ja epävarmuutta, kuten sairaala- ja terveyskeskushankkeisiin, peruskorjaushankkeisiin, infrahankkeisiin ja teollisuushankkeisiin – tai kun halutaan luoda ja kehittää jotakin uutta.

Allianssi on erinomainen hankemuoto myös silloin, kun valmistuminen ei saa lykkääntyä määräpäivästä missään oloissa tai kun halutaan varmistaa hankkeen toteutuvan sopimuksen mukaisella kustannuksella.

Allianssi ei kuitenkaan sovellu kaikkiin hankkeisiin. Allianssimallin innovaatiovoimasta ei välttämättä saada parasta mahdollista hyötyä irti, jos suunnitelmat ovat jo pitkällä yhteistyön alkaessa. Allianssi ei ole soveltuvin malli myöskään tavanomaisiin tai pieniin hankkeisiin, koska hankintavaiheen ja kehitysvaiheen kustannukset sekä allianssiorganisaation synnyttämät kustannukset voivat nousta liian suuriksi suhteessa koko hankkeen kustannuksiin.

9. Kuka päättää ja vastaa allianssihankkeessa?

Allianssissa on johtoryhmä, jolla on allianssin ylin päätösvalta. Allianssin johtoryhmä huolehtii ylemmän tason johtamisesta ja tavoitteiden asettamisesta. Johtoryhmän alaisuudessa toimii hankkeen projektiryhmä tai ydintiimi, joka vastaa päivittäisestä johtamisesta ja tavoitteiden saavuttamisesta.

Allianssimallissa johtoryhmä ja projektiryhmä tekevät päätökset yksimielisesti. Kaikki allianssin osapuolet ovat edustettuna molemmissa ryhmissä, joten jokainen osapuoli osallistuu johtamiseen ja päätöksentekoon.

Allianssin johtoryhmän ja projektiryhmän yhtenä päävastuuna on myös hankkeen allianssikulttuurin luominen ja ylläpito näyttämällä esimerkkiä hyvästä yhteishengestä, luottamuksesta ja sitoutumisesta sekä tarpeen tullen puuttua nopeasti ei-toivottuun toimintaan.

10. Mitä allianssimalli edellyttää rakennushankkeen tilaajalta?

Uudenlainen, tiivistä yhteistyötä edellyttävä toimintatapa vaatii tilaajalta rohkeutta mutta myös resursseja ja osaamista osallistua hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen laajasti ja tiiviisti, välillä jopa päivittäin.

Sekin on hyvä huomata, että allianssissa tavoitteena ei ole mahdollisimman alhaiset kustannukset vaan parhaat mahdolliset toiminnalliset ominaisuudet ja korkea laatutaso budjetin mukaisin kustannuksin. Rakennushankkeen allianssimalli antaa kaikki mahdollisuudet onnistumiselle, joka osapuolten on yhdessä kyettävä rakentamaan.

Allianssin elementtejä voidaan hyödyntää kaikissa rakennushankkeessa. Autamme tunnistamaan parhaan toteutusmuodon hankkeellesi!