Eroon tehottomista meluesteistä – 5 tuottavampaa ratkaisua meluntorjuntaan

Äänellä on paitsi fysikaalisia myös psykologisia ominaisuuksia. Molemmat vaikuttavat siihen, millainen ääni mielletään häiritseväksi eli meluksi. On esimerkiksi tutkittu, että juniin liitettyjen positiivisten mielleyhtymien takia raideliikenteen melu koetaan vähemmän häiritseväksi kuin tieliikenteen melu.

Erityisesti liikenteen melupäästöjen torjuntaan on olemassa keinoja, jotka sekä säästävät rakentamisen resursseja ja kustannuksia että parantavat asuinympäristöjä pitkälle tulevaisuuteen. Meluntorjunta maksaa, mutta myös tuottaa: viihtyisät asuinympäristöt lisäävät asuinalueen ja asuntojen arvoa.

Väyläviraston tutkimuksen mukaan melu alkaa vaikuttaa asunnon arvoon, kun keskiäänitaso ulkona ylittää 50 desibeliä. Tällöin asunnon arvo laskee noin 0,3 prosenttia desibeliä kohti. Kun keskiäänitaso ylittää 60 desibeliä, arvonlasku on jo 0,6 prosenttia desibeliä kohti. Jos siis melutaso ulkona on keskimäärin 65 desibeliä, on asunnon arvosta pudonnut jo 6 prosenttia.

Meluntorjuntaa voi siis pitää myös euromääräisesti mitattavana investointina tulevaisuuteen. 

5 ratkaisua fiksumpaan meluntorjuntaan

Jos liikennemelua joudutaan torjumaan meluesteillä, ollaan liikkeellä liian myöhään. Melueste on tehoton meluntorjuntakeino: vaikutus rajautuu lähelle maanpintaa, ja esteen harjalla melu siroaa eli taittuu alaspäin. Meluesteen takana ei koskaan ole hiljaista, ja jos melun lähde näkyy esteen takana, se myös kuuluu.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa suunnittelua melutorjunta ratkaistaan, sitä enemmän euroja säästetään. Fiksulla meluntorjunnalla rakennetaan parempaa ympäristöä ja vältetään kalliiden, tehottomien ja maisemaa pilaavien liikennemeluesteiden rakentamisesta syntyviä kustannuksia.

1. Ota meluntorjunta yhdeksi suunnittelun lähtökohdista

Liikennemelun voi huomioida suunnittelussa rakennuksittain, kortteleittain ja alueittain. Meluntorjunta läpäisee koko hankkeen kaavalupavaiheesta alue- ja rakennussuunnitteluun sekä rakennuslupavaiheeseen. Tutki siis kaavamääräykset tarkkaan, hyödynnä suunnittelussa rakennusmassoja ja kiinnitä huomiota eri mitoitusmenetelmiin ja niiden tarkkuuteen.

Kun valitaan tarkempi mitoitusmenetelmä, voidaan ikkunoiden ääneneristävyydessä säästää useita desibelejä, jos ulkoseinärakenne on ääneneristävyydeltään selvästi parempi kuin ikkuna. Näin ikkunoiden äänieristävyydeltä vaaditaan vähemmän, ja ne tulevat edullisemmiksi. Jo kahden desibelin ero voi suurissa rakennushankkeissa säästää jopa miljoona euroa.

2. Tee meluselvitys hyvissä ajoin

Melun pitäisi olla yksi hankesuunnittelun lähtökohdista jo kaavoitusvaiheessa. Myös rakennuslupavaiheessa hyvissä ajoin tehty meluselvitys säästää rahaa ja resursseja.

Jos meluntorjuntaan havahdutaan vasta rakennuslupahakemusta laadittaessa, voi eteen tulla kalliita ja ylimääräistä työtä tuottavia yllätyksiä. Edellytyksesi saattaa tulla esimerkiksi ulkoseinärakenteen vaihtaminen tai ikkunoiden pienentäminen. 

3. Hyödynnä meluntorjunnassa rakennusmassoja

Massoittelu on ensisijainen ja tehokkain keino torjua liikenteen melua sekä välttää kalliiden meluesteiden rakentaminen. Massoittelun ansiosta esimerkiksi tietyt alueet voivat sopia piha-alueiksi, vaikka lähellä olisi vilkas liikenneväylä.

Korttelikohtaisesti melua voidaan torjua myös kaavamääräyksillä.

4. Selvitä hankkeen osapuolten tavoitteet

Kaavahankkeessa ja rakennuslupaa haettaessa jokaisella rakennushankkeessa mukana olevalla taholla on oma käsityksensä siitä, mitä tavoitellaan. Asuinympäristöön, arkkitehtuuriin, määräysten täyttymiseen, rakennuttamisen laatuun tai kustannuksiin liittyvät päätavoitteet ovat yleensä yhteen sovitettavissa, kunhan niistä maltetaan keskustella.

5. Neuvottele ja esittele meluselvitys

Meluntorjunta ei ole vain tekninen suoritus, se on myös viestintää ja vuorovaikutusta. Siksi on aina parempi paitsi laatia myös esitellä meluselvitys ja kertoa sen tulosten merkityksestä. Se, millaisia melumääräyksiä kaavaan tulee tai miten määräykset saadaan täytetyiksi, ei jää kaavoittajan ja rakennustarkastajan tulkinnan varaan.

Näin melua säännellään

Valtioneuvoston päätös 993/1992 asettaa muun muassa seuraavat vaatimukset:

• asuinhuoneistossa sisällä sallittavalle melutasolle
• asumiseen käytettäville alueille ulkona
• koskee asemakaavoitusta

Asemakaavassa määritetään:

• rakennuksen ulkovaipan ääneneristävyydestä
• piha-alueiden meluntorjunnasta
• parvekelasitusten äänieristävyydestä tai parvekkeilla sallittavasta melutasosta

Ympäristöministeriön ääniympäristöasetus 796/2017:

• koskee rakennuslupavaihetta
• jos asemakaavassa ei ole meluntorjuntaa koskevia määräyksiä, mutta rakennuspaikka sijaitsee melualueella, noudatetaan ääniympäristöasetusta
• joissakin tapauksissa melulähde on voinut myös poistua, jolloin asemakaavan määräykset meluntorjunnasta voivat olla tarpeettomia

Kirjoittaja, tekniikan tohtori Mikko Kylliäinen on A-Insinöörien akustiikkasuunnittelun yksikönjohtaja.

Katso ja lataa Mikon esitys aiheesta
Rohkeasti parempaa -seminaarissa 5.10.2021!