Tikkurilan osaamiskampus yhdistää kaupunkiympäristön ja luonnon resurssiviisaasti 

Vantaan Jokiniemeen rakentuu oppilaitosten ja yritysten yhteinen Tikkurilan osaamiskampus, jonka suunnittelun johtotähtiä ovat resurssiviisaus ja luontoarvojen ylläpitäminen. Pääradan varteen nousevien keskustakorttelien ympäristö kannustaa autottomaan elämäntyyliin.

Yli 100 000 kerrosneliön kampusalue rakentuu vaiheittain pääradan itäpuolelle, Tikkurilan asemakeskuksen naapuriin ja tulevan Vantaan ratikan reitin varrelle. Osaamiskampus on yksi Vantaan kaupungin kärkihankkeista.

– Kyseessä on viimeinen radan varren rakentamaton alue Tikkurilan keskustassa. Luomme keskeiselle, helposti saavutettavalle paikalle tiivistä ja monipuolista kantakaupunkia, vihreyttä ja resurssiviisautta unohtamatta. Tavoitteena on vähähiilinen kaupunginosa, osaamiskampuksen projektijohtaja Mia Bungers Vantaan kaupungilta sanoo.

Kädenjälkimittari osoittaa myönteiset ympäristövaikutukset

A-Insinöörit vastaa kampusalueen katujen ja puiston sekä kunnallistekniikan suunnittelusta yhdessä Maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumon kanssa. A-Insinöörien vastuulla on myös geotekninen suunnittelu sekä ratamelun ja -tärinän torjunta.

Suunnitteluntyön myönteisiä ympäristövaikutuksia eli ns. ympäristökädenjälkeä mitataan A-Insinöörien kehittämällä mittarilla. Sillä arvioidaan konsultin ja suunnittelijan panosta kielteisten ympäristövaikutusten vähentämisessä tai myönteisten kasvattamisessa rakennushankkeissa.

Tikkurilan osaamiskampuksen ympäristökädenjälkiluku on 79 asteikolla 0–100, vertailujoukossa hyvin korkea. Kampusalueen ympäristövaikutuksiin vaikutetaan muun muassa hulevesiratkaisuilla, useita tarkoituksia samanaikaisesti palvelevilla perustusrakenteilla sekä autoliikenteen minimoimisella.

Kasvillisuus ja puusto viivyttävät hulevesiä

Vantaan kaupungin Mia Bungers katsoo, että suunnittelijoiden ratkaisukeskeisellä asenteella on suuri merkitys ympäristövaikutusten kannalta.

– Katualueiden kasvillisuus, viherkatot ja huleveden viivytysratkaisut on yhteensovitettu ansiokkaasti yhteen kunnallistekniikan kanssa, Bungers kiittää.

Kunnallistekniikan suunnittelua alueella haastavat pehmeän maaperän lisäksi sade- ja sulamisvedet. Hulevesien kestävästä hallinnasta on alueen kaavassakin korkeat laatutavoitteet.

– Suunnittelussa on huomioitu jo varhain kunnallistekniikan sijoittaminen niin, että kampusalueen kaduille ja aukioille saadaan kasvillisuussaarekkeita ja puustoa. Niillä paitsi lisätään viihtyisyyttä, viivytetään hulevesiä ja sitä kautta helpotetaan vesien hallintaa. Pinnat tasataan niin, että vedet ohjautuvat viivytyksen kautta viemäriverkkoon, eivätkä tulvi radan alikulkutunneleihin, projektipäällikkö Hamilkar Alava Bergroth A-Insinööreistä kertoo.

Yhteisrakenteet maan alla säästävät materiaalia ja ilmastopäästöjä

Liikenteen solmukohdassa melun ja tärinän vaikutukset Jokiniemen kampuksen toimintoihin on pyritty minimoimaan kaavoituksen ja suunnittelutyön ensivaiheista asti.

– Kampusalueelle on suunniteltu jo hyvin varhaisessa vaiheessa alueellinen melun ja tärinän torjuntaratkaisu. Se on vähähiilisempi vaihtoehto kuin rakennuskohtaiset ratkaisut. Suunnittelussa hyödynnämme uusimpia värähtelymittaamisen menetelmiä, A-Insinöörien suunnittelujohtaja Timo Huhtala kertoo.

Liikennetärinää vaimennetaan esirakentamisen yhteydessä maaperään asennettavilla rakenteilla.

– Selvitämme mahdollisuutta käyttää tärinäntorjunnan rakenteita myös vesi- ja viemäriverkoston perustuksina. Useaa tarvetta palvelevilla yhteisrakenteilla säästetään materiaaleja ja muitakin resursseja, ja sen myötä hiilipäästöjä, jotka ovat tyypillisesti maankäytössä suuria.

Tiiviissä kaupunkiympäristössä maan alle sovitetaan lisäksi alueellisen maalämpöön perustuvan lämmitysjärjestelmän siirtoputket.

Melua torjutaan Jokiniemen alueella tehokkaasti myös rakennusten sijoittelulla, millä vältetään tarve rakentaa erillisiä meluesteitä.

Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden vehreä kampus

Kuuden hehtaarin alueelle on tulossa 1,2 kilometriä uusia katuja, joilla liikutaan pääasiassa autottomasti.

– Joka paikkaan pääsee esteettömästi kävellen ja pyöräillen. Kampuksen keskiosaan kampusraitille pyritään luomaan jalankulkijoille rauhoitettua tilaa. Nopea pyöräily ohjataan radan varren pääpyöräilyreitille, eikä huoltoliikennekään ohjaudu aivan joka paikkaan , Hamilkar Alava Bergroth kertoo.

Autoliikenne on Jokiniemenkadulla, ja ajoneuvojen pysäköinti keskittyy kahteen pysäköintilaitokseen ja liityntäpysäköintipaikoille.

Kampusalue rakentuu vaiheittain. Alueen puisto- ja katuinfrastruktuurin rakentaminen alkaa syksyllä 2024. Ensimmäisten rakennusten on määrä valmistua vuonna 2028. Tiloja rakennetaan yli 2 600 opiskelijalle muun muassa Vantaan ammattiopisto Varian, Tikkurilan lukion ja Vantaan aikuisopiston käyttöön. Kampukselle kootaan myös mm. uusyritystoimintaa ja elinkeinopalveluita. 

Voisimmeko auttaa hankkeessasi? Tutustu tärinäntorjunnan palveluihimme