Luomisen tuskaa ja matematiikkaa – Tampereen tavara-aseman siirto kunnioitti perinteisiä insinööritaitoja
Täydellisesti onnistunutta hanketta edelsi kuukausien suunnittelu- ja valmistelutyö, mutta itse siirto-operaatio oli valmis vain kolmessa tunnissa. Vuonna 1907 rakennettu Tampereen tavara-asema siirtyi paikoiltaan 28 metriä itään ja 9 metriä etelään. Samalla rakennusta nostettiin 1,4 metriä korkeammalle.
Tavara-aseman nosto-, siirto- ja laskuvaiheet vaativat huolellista rakennesuunnittelua, josta A-Insinöörit vastasi urakoitsijana toimineen rakennusyhtiö Kreaten kumppanina. Heinäkuussa toteutuneen siirron suunnittelu käynnistyi täydellä teholla loppuvuonna 2019.
– Hankkeeseen tarvittiin perinteisiä insinööritaitoja, mutta uudella twistillä. Suunnittelu edellytti vankkaa kokemusta rakenteiden toiminnasta ja mitoituslaskennasta. Keskiössä oli erityisesti muodonmuutosten hallinta eri työvaiheissa alati muuttuvien tukipisteiden viidakossa, hankkeen pääsuunnittelija, A-Insinöörien yksikönjohtaja Harri Kallio kertoo.
Kallio luotsasi hankkeen suunnittelua neljän kokeneen kollegansa kanssa.
Painumaerot vain millejä
Kallion tiimille oli alusta asti selvää, että peräti 113-vuotias tavara-asema vaati herkkää, mutta varmaa otetta. Linjat kävivät kuumina Kreaten kanssa, kun tiimi punnitsi yhdessä eri vaihtoehtoja.
– Vastaavia rakennuksia ei ole Suomessa tai juuri muuallakaan siirretty, sillä tiili ei materiaalina kestä painumia, siirtämistä ja liikettä yhtä hyvin kuin esimerkiksi puu- tai hirsirakennus. Päätimme purkaa rakennuksen katon ja sisärakenteet, ja jättää jäljelle vain ulkoseinät, jotka olivat julkisivuina osittain suojeltuja. Tällä ratkaisulla vähensimme merkittävästi rakennuksen painoa, mikä helpotti siirtoa, Harri Kallio kertoo.
Alkujaan rakennus painoi 5 000 tonnia, mutta siirtovaiheessa painoa oli noin 1 700 tonnia.
Tavara-aseman perustus muistutti tyyliltään nykytermein "hybridiperustusta". Aseman eteläpääty oli rakennettu maan varaan kivilatomuksille, kuten entisajan aitat ja tuvat. Pohjoispääty puolestaan oli rakennettu modernimmin paalumaisesti: betonoidut kaivonrenkaat toimittivat paalujen virkaa.
– Painumaerot siirron eri vaiheissa saivat olla korkeintaan muutamia millejä. Muuten rakennus olisi halkeillut jopa korjauskelvottomaksi. Olimme painumaeroista erityisen tarkkoja, sillä suojellun rakennuksen piti säilyä ehjänä.
Tampereen tavara-asema on asemakaavaltaan osittain suojeltu. 113-vuotias ja tuhansia tonneja painanut rakennus vaatikin herkkää ja varmaa otetta, kun sitä siirrettiin yhtenä kokonaisuutena uuteen paikkaan. (Kuvat: Kreate)
Paino piti paikkansa 2 prosentin tarkkuudella
Yksi isoimmista haasteista oli ratkaista, miten tavara-aseman perustukset saataisiin vahvennettua niin, että rakennus kestää noston, siirron sekä lukuisten eri kuormituspisteiden vaihtelun. Riittävän vahvat perustukset olivat elinehto sille, että painumaerot pysyivät pieninä ja rakennus voitiin nostaa ylös sekä siirtää vahingoittamatta sitä.
– Koimme melkoista luomisen tuskaa ja tarkastelimme villejäkin vaihtoehtoja, mutta lopulta päädyimme varsin yksinkertaiseen ratkaisuun: ulkoseinien sivuille rakennuksen molempiin kylkiin rakennettiin uudet, teräsbetoniset ja poikittain jännitetyt sokkelipalkit. Vasta sen jälkeen rakennus oli riittävän jäykkä nostoon ja siirtoon, Kallio toteaa.
– Meidän puoleltamme suuri osa työstä oli puhdasta matematiikkaa ja loput kokemusta. Laskimme tarkasti, miten tiilirakennus käyttäytyy siirron aikana jatkuvasti vaihtuneissa rakennusta tukevissa pisteissä.
1 700 tonnia painava rakennus lepäsi nostopisteinä toimineiden kolmentoista tukipisteen varassa noin kaksi kuukautta, kunnes siirtoa valmistelevat työt olivat valmiit.
Kun hollantilainen siirtourakoitsija saapui työmaalle, rakennusta nostettiin 1,4 metriä ylös ja kannateltiin hetken nostotunkein. Nostotunkeilta tukipisteet siirrettiin siirtokengille, jotka lepäsivät siirtoratojen päällä. Itse siirto tehtiin siirtokenkien avulla rakennuksen siirtoratoja pitkin, jonka jälkeen rakennus laskettiin paikalleen uusien perustusten varaan.
– Jokainen kolmestatoista siirtokengästä tuotti siirron aikana ajantasaista tietoa rakennuksen painosta ja painumasta. Onnistuneen siirron jälkeen totesimme yhdessä, että suunnittelutiimin laskema rakennuksen paino piti kutinsa kahden prosentin tarkkuudella, Kallio kertoo.
Väsymätöntä yhteistyötä
Kreaten työmaapäällikkö Jere Vesanen teki kuukausien ajan tiivistä yhteistyötä A-Insinöörien rakennesuunnittelutiimin kanssa.
– Yhteistyömme sujui tässä haastavassa hankkeessa hienosti. Listasimme toiveita ja ehdotuksia hankkeen etenemisestä, minkä perusteella A-Insinöörien asiantuntijat tekivät laskelmat ja kuvat sekä kertoivat, olivatko ehdotuksemme ylipäätään toteutuskelpoisia, Vesanen kertoo.
Kreaten ja A-Insinöörien tiimit tekivät tiivistä yhteistyötä ainutlaatuisessa hankkeessa, joka jää historian kirjoihin.
– Pohdimme yhdessä erilaisia vaihtoehtoja tavara-aseman perustusten vahvistamiseen, mikä oli yksi isoimmista haasteistamme. Kun ratkaisu lopulta syntyi, työ eteni todella sutjakkaasti maaliin. Väsymätön ideoiden pallottelu ja yhdessä suunnitteleminen takasivat onnistuneen lopputuloksen.
Dokumenttielokuva tavara-aseman siirrosta valottaa hankkeen taustoja ja näyttää kuinka perinteisiä insinööritaitoja kunnioitettiin ainutlaatuisessa rakennushankkeessa.
Suunnittelisimmeko sinunkin kohteesi?
Harri Kallio
yksikönjohtaja, silta- ja taitorakenteetcivil engineering
+358 40 778 0957 harri.kallio@ains.fi Tampere